Pääkirjoitukset

Alkuperäinen kirjoittaja:

USA:han tehty terrori-isku ja tuhansien viattomien ihmisten tappaminen
on kauhistuttava ja tuomittava teko. Kommunistit eivät ole koskaan
hyväksyneet terrorismia eivätkä hyväksy sitä tässäkään
tapauksessa.

Ihmisten järkytys ja suuttumus terrori-iskun takia on luonnollista.
Mutta on jo nähtävissä, että tähänkin murhenäytelmään
etsitään tahattomasti ja tahallisesti vääriä vastauksia,
ja viattomia uhreja käytetään tarkoituksiin, jotka eivät
ratkaise vaan pahentavat terrorismiongelmaa, eivät vahvista vaan heikentävät
yleistä turvallisuutta. Siksi on pakko kerrata muutamia perusasioita.

Ensiksikin terrorismin juuret:

YK:n jo vuonna 1972 perustama kansainvälistä terrorismia selvittänyt
erikoiskomitea katsoi, että terrorismin pääsyyt ovat apartheid-
ja kansanmurhapolitiikka, rasismi, fasismi sekä poliittisen riippumattomuuden,
kansallisen suvereniteetin ja valtioiden alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen.
Tätä luetteloa voisi täydentää ja täsmentää:
uuskolonialismi, kapitalistinen globalisaatio, kehitysmaiden riisto, alikehitys
ja nälkä, maailman varallisuuden ja vallan yhä epätasaisempi
jakautuminen, asevarustelu ja asekauppa… Ja näistä seikoista
johtuvat sodat, joita terrorismi on aina seurannut kuin hai laivaa.

Ihmisille syötetään nyt kuvaa, jonka mukaan terrorismilla
ei ole yhteiskunnallisia juuria; se on vain kiilusilmäisten fanaatikkojen
mystistä ja käsittämätöntä toimintaa länsimaista
sivilisaatiota vastaan. Tämän kuvan taakse halutaan kätkeä
terrorismia aiheuttavat historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät
— ja samalla USA:n johtaman maailmanjärjestyksen vastuu näiden
tekijöiden synnyttämisestä ja pahentamisesta sekä USA:n
liittolaisineen joka päivä harjoittama valtioterrorismi. Kuvaavaa
on, ettei viime päivien valtavassa mediavirrassa ole uhrattu juuri
ajatustakaan maailman nykytilalle ja terrorismiongelman taustoille.

Toiseksi vastalääkkeet terrorismille:

Paras ja itse asiassa ainoa tehokas vastalääke terrorismille
on sitä ruokkivien yhteiskunnallisten syiden poistaminen. Nyt näitä
syitä ei yritetäkään poistaa, vaan niitä päinvastoin
pahennetaan syventämällä globaalia epäoikeudenmukaisuutta
ja polkemalla kansojen oikeuksia niin Lähi-idässä kuin muuallakin.

Vastalääkkeeksi terrorismille tarjotaan sotaa ja terrorismin
logiikkaa: kansainvälisen oikeuden syrjäyttämistä, kovia
otteita, kostoiskuja, asevarustelun lisäämistä, yhteiskunnan
militarisointia, ihmisten valvonnan tehostamista, demokratian kaventamista.
Tähänhän USA nyt on turvautumassa, ja Euroopassa taidetaan
seurata perässä. Näin ollaan pelon ja hysterian, väkivallan
palvonnan, ihmisoikeuksien halveksunnan, terrorin ja vastaterrorin kehässä.
Ja etniset viholliskuvat saavat siivet alleen. Se on kai tarkoituskin.

Emme saa antaa näin tapahtua. Siksi tiedottamista maailman tilasta
on tehostettava, toimintaa rujoa globalisaatiokehitystä vastaan, toimintaa
asevarustelua, militarismia, Nato-hankkeita ja rasismia vastaan, toimintaa
rauhan puolesta on voimistettava. (ES)

Britannian julkisen sektorin ammattiliitot uhkaavat työtaistelulla
vastalauseena hallituksen suunnitelmille ostaa entistä suurempi osa
julkisista palveluista yksityisiltä yhtiöiltä. Liittojen
mielestä julkinen peruskoulutus ja terveydenhoito kärsivät,
jos yhtiöt pääsevät myymään palveluitaan markkinatalouden
ehdoilla. Yksityisen sektorin mukaan tulo uhkaa väistämättä
myös julkisia työsuhteita.

Tony Blairin ”työväenhallituksen” suunnitelmissa
olennaisin uudistus on palvelujen ulkoistaminen eli ostaminen yhtiöiltä.
Tulevaisuudessa yksityisfirmat voisivat rakentaa esimerkiksi sairaaloita,
joita julkinen terveydenhuolto sitten vuokraisi. Firmat voisivat myydä
julkiselle sektorille myös leikkauksia ja muita sairaanhoitopalveluja.
Tavalliset perus- ja keskiasteen koulut voisivat myös ostaa palveluja
yksityisiltä. Palvelut voisivat olla koulurakennusten vuokrausta ja
ylläpitoa tai opetusta.

Blairin hallituksen perustelu on Suomestakin tuttu: toiminnan tehostaminen
ja mahdollisimman hyvä tuotto suhteessa rahalliseen panostukseen.

Mutta briteillä on kokemusta junaliikenteen yksityistämisestä,
joka ei ole johtanut säästöihin ja tehokkuuteen, vaan onnettomuuksien
ja tehottomuuden lisääntymiseen. ”Viimeksi raideliikenteemme
oli yhtä huonossa kunnossa silloin, kun Luftwaffe pommitti Britanniaa”,
sanoi junankuljettajien ammattiliiton pääsihteeri viime maanantaina.

Suomessa yksityistäminen on edennyt ilman ay-liikkeen laajamittaista
vastarintaa, vaikka paikkakunnittain ja firmoittain taisteluja on käyty.
Ay-liikeen korkein johto on hyväksynyt valtionyhtiöiden yksityistämisen.
Kunnallisella tasolla julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen
etenee ikään kuin hiipien. Kuvaavaa on, että parhaillaan
esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puuhataan sosiaalipalvelun puhelinneuvonnan
ja Espoossa kotihoitopalvelujen ulkoistamista kaikessa hiljaisuudessa.

Suomessa olisikin nyt jatkettava Pro Koskenkorva -liikkeen viitoittamalla
tiellä, otettava mallia Britanniasta ja lähdettävä yhtenäiseen
kamppailuun julkisen sektorin puolesta. Siinä on mahdollista yhdistää
laajasti ay-väkeä, palvelujen tarvitsijoita ja myös globalisaatiokriittisiä
kansalaisliikkeitä. Onhan esimerkiksi WTO:n marraskuun kokouksen asialistalla
nimenomaan myös julkisten palvelujen ”vapauttaminen” kilpailulle.
(ES)

Valtakunnallinen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
pitää välttämättömänä, että
kansaneläkkeen pohjaosan kahteen kertaan tehty leikkaus korvataan eläkeläisille.
Samassa yhteydessä on korotettava kunnallisverotuksen eläketulovähennystä,
jonka vaikutus kohdentuu pieni- ja keskituloisiin eläkeläisiin.

Eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt leikkausten korvaamista,
mutta hallitus on kylmästi ilmoittanut, ettei leikkauksia erikseen
korvata ja että asia on loppuun käsitelty. Eduskunnan kyselytunnilla
myöskään vasemmistoliiton ministerit Siimes ja Korhonen eivät
useista pyynnöistä huolimatta suostuneet sanomaan mitään
tästä kannasta poikkeavaa.

Hallitus on selittänyt, ettei korjaus ole teknisesti ja hallinnollisesti
mahdollista. Höpö höpö. Älkää sanoko,
ettette voi, sanokaa, ettette tahdo. (ES)

EU:n tarkastajat selvittävät nykyisin suomalaisilla maatiloilla
senkin tärkeän seikan, paljonko lehmän lantaa ja hevosen
sontaa maatiloilla syntyy karjanpidon sivutuotteena.

Tästä varmaan syntyy EU:ssa tärkeä taloudellisen
tehokkuuden mittari: mikä EU-maa tuottaa eniten sontaa, mikä on
sen hajun laatu, mihin sontaa pystytään jalostamaan jne.

Minkälaatuista sontaa Brysselissä tuotetaan, senhän me
jo tiedämme lukemalla vaikkapa komissaarien puheita ja direktiivejä.
Mutta ehkäpä saamme kohta tietoomme senkin tärkeän seikan,
kuinka paljon EU:ssa tuotetaan laadukasta sontaa.

Kiitos EU:lle Suomen pääsystä korkealle kehittyneiden
maiden luokkaan sonta-asioiden hoidossa!