Pääoman rajat ovat tulleet vastaan
Seitsemänkymmentäluvulla vasemmistolainen opiskelijaliike tankkasi Karl Marxin Pääomaa. Marxilla ei vasemmistolaisen, porvarillisen yhteiskuntatieteen kritiikistä ponnistavan opiskelijaliikkeen parissa ollut varteenotettavia kilpailijoita.
Sosiologian professori Harri Melinin ura Marxin parissa alkoi Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen opiskelijana 1974.
– Sosiologia oli tieteenalana yhteiskuntakriittisessä otteessaan ja perinteisen amerikkalaisen sosiologian kritiikissään kaikkein kärkkäimpänä. Marxilaisuuden vaikutus yhteiskuntatieteissä oli suuri.
MLFP ei innosta
Harri Melin muistelee, miten opintopiirien suosikkina oli Pääoman lisäksi Edistys-kustantamon tuolloin tuore Historiallisesta materialismista -kirja. Siinä julkaistiin ensimmäistä kertaa pitkä käännöspätkä Marxin ja Engelsin varhaisesta teoksesta Saksalainen ideologia.
– Luimme myös kaikkea mitä Neuvostoliitossa julkaistiin. Kaikki ei nyt näin jälkeenpäin katsottuna niin hääppöistä ollut.
Neuvostoliitossa harrastettuun tieteelliseen kommunismiin Harri Melin tekeekin pesäeroa. Hänen mielestään esimerkiksi Marxilais-leniniläisen filosofian perusteiden pohjalta hahmottuvalla ajattelumallilla oli vain vähän tekemistä Marxin kapitalismikriittisten tutkimusten kanssa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen MLFP sai mennä mutta Marx jäi.
Melin nostaa esimerkiksi Marxin arvolain, joka on hänen mukaansa loistelias esimerkki sosiologisesta mielikuvituksesta, taidokas teoria, joka selittää kapitalismissa esiintyvän riiston.
Vamokap-projekti
Suomalaisen marxilaisen tutkimuksen kunnianhimoisimpia hankkeita 1970-luvulla oli niin sanottu vamokap-projekti. Vamokap, lyhenne sanoista valtiomonopolistinen kapitalismi, oli vaikutusvaltainen marxilainen teoria . Valtiomonpolistista kapitalismia tutkivaan projektiin kuului nuoria, innokkaita tutkijoita. Ryhmän tutkimustyön kruununa voidaan pitää 1979 valmistunutta Suomalainen kapitalismi -teosta, joka on alaotsikonsa mukaisesti ”tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa.”
Harri Melin oli itse niin nuori, ettei ollut ryhmässä mukana. Hän on toki kaikki vamokap-tutkimukset lukenut.
– Tandemhan (vuonna 1977) oli ensimmäinen laaja analyysi suomalaisesta kapitalismista. Toki me yritimme puutteellisesta kielitaidosta huolimatta lukea varsinkin saksalaisen vamokap-teorian keskeisiä teoksia opintopiireissä.
Luokkatutkimusta
Melin teki maisterin opinnäytetyönsä työttömyydestä. Tutkimuksessaan hän johti työttömyyden suoraan marxilaisittain siitä, miten kiinteä pääoma korvaa vaihtelevaa pääomaa.
Luokkatutkimus tuli kuvioon, kun Melin sai ensimmäisen työpaikkansa Raimo Blomin vetämässä luokkarakenneprojektissa.
– Se oli houkutteleva maailma, ja keskustelut olivat siihen aikaan isoja. Oli toistensa kanssa kiisteleviä marxilaisia luokkatutkimuksen suuntauksia. Muun muassa saksalainen Projekt Klassenanalyse kirjoitti Marxin Pääoman kolmannen kirjan keskeneräisen luokkaosuuden loppuun. Sitten oli Nicos Poulantzasin hyvin strukturalistinen teoreettinen ote, kertoo Melin. Amerikkalaisessa sosiologiassa puolestaan korostui empiirinen näkökulma.
Luokkatutkimuksesta tuli Melinille jatkuva kiinnostuksen kohde. Tuoreimman teemaa koskevan artikkelin on määrä ilmestyä joulukuussa Gaudeamuksen kustantamassa kokoelmassa.
Reaalisosialismin romahtaminen 1990-luvun alussa ei pitkän sosiologisen sivistyksen omaavan Melinin Marx-kiinnostusta hetkauttanut. Hänen mukaansa keskustelu historian lopusta ja Marxin teorioiden karille karahtamisesta kertoi vain siitä, että kriitikot eivät ymmärtäneet Marxia millään tavalla.
– Eihän Marx kirjoittanut juuri mitään sosialismista. Marxin tuotanto keskittyy kapitalistisen talouden toimintatavan analyysiin ja kritiikkiin. Ei Neuvostoliiton tapahtumista voi Marxia syyttää.
….
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
