Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Perusturva jokaiselle

    Arkiston arkiston artikkeli
    12.1.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 2/2007.

    Yli 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysrajan (noin 750 eur/kk) alapuolella. Lapsista jopa 15 prosenttia elää köyhyydessä. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Julkisten palvelujen yksityistäminen, erilaisten maksujen korottaminen sekä asumiskustannusten hillitön nousu pahentavat entisestään köyhien asemaa.

    – Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että apua tarvitsevan kansalaisen on oltava melkoinen tuhattaituri osatakseen hakea itselleen kuuluvan avun oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta, sanoo sosiaalityöntekijä ja SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä Jyväskylästä.

    Viimesijaiseksi ja tilapäiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on pitkäaikaistyöttömyyden myötä osa monen työttömän perusturvaa. Kutakin etuutta tulee hakea erikseen, jokaista eri luukulta ja eri hakemuksella. Käsittelyajat voivat venyä kuukausien mittaisiksi.

    Perusturva 800 euroa

    Suomen kommunistinen puolue SKP esittää 800 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

    – Esitys merkitsee minimietuuksien tuntuvaa korottamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Näille molemmille asioille on huutava tarve tänä päivänä, Tynjä muistuttaa.

    Perusturva ei tarkoita kaikille automaattisesti maksettavaa kansalaispalkkaa.

    – Lähtökohta on, että yhteiskunnan tulee taata työtä ja siitä kunnon palkka. Esitys liittyy SKP:n jo aiemmin tekemään aloitteeseen yleisen työajan lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Teknologian kehitys ja työn tuottavuuden kasvu mahdollistavat tämän toteuttamisen.

    SKP ehdottaa myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa ja 1 300 euron vähimmäispalkkaa.

    Pääomatulot verolle

    Kun muutetaan kunnallisverotus progressiiviseksi ja ryhdytään verottamaan pääomatuloja palkkatulojen tavoin, voidaan osaltaan huolehtia sosiaaliturvan ja kuntien palvelujen rahoituksesta.

    Tynjä huomauttaa, miten SKP:n esitys poikkeaa vihreiden ja Vasemmistoliiton esityksistä mm. siinä, että se ainoana puuttuu rahoituksessa pääomatuloihin.

    – Vihreiden esitys merkitsee käytännössä minimietuuksien korottamista vain 50 eurolla, mikä ei paljon lämmitä köyhän elämää. Vasemmistoliitto kohdentaa esityksensä kaikkein köyhimpiin, mutta ei esitä konkreettisia tavoitteita koko perusturvan tason olennaiseksi nostamiseksi. Kokoomus, keskusta ja SDP puolestaan jakavat valtion budjettiratkaisuilla verohelpotuksia rikkaille, mutta kieltäytyvät nostamasta mm. opiskelijoiden ja eläkeläisten perusturvaa.

    Otetaan rikkailta ja annetaan köyhille

    SKP:n esittämä perusturvauudistus vaatii toteutuakseen seuraavan neljän vuoden aikana vajaat neljä miljardia euroa.

    – Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vieläkin suurempia summia. Uudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Näiden veromuutosten kautta lisätulot ovat noin 4,7 miljardia euroa ja kattavat hyvin perusturvauudistuksen vaatimat lisämenot, laskee Tynjä.

    * Lisää aiheesta osoitteessa www.skp.fi


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perustuslakivaliokunnan päätös eläinten perusoikeuksista herättää keskustelua oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    5.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

    Perustuslakivaliokunta ehdottaa eläinten perusoikeuksia koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä, vaikka useat kuullut asiantuntijat pitävät perustuslain muutosta perusteltuna

    SKP n vappupuheissa korostettiin työväenluokan asemaa ja varoitettiin fasismin noususta. Kuva Vesa Lankinen
    Politiikka
    4.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vappupuhujat varoittivat fasismin noususta

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!