Puistot ovat elämää ja kaikkia ihmisiä varten

Puistot ja virkistysalueet tuottavat monia hyötyjä. Ne edistävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ympäristön laatua, talouskehitystä ja sosiaalista kestävyyttä. Hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat. Kaikesta tästä huolimatta hienoimmat puistomme ja julkiset alueet ovat edelleen uhattuja. Puistojen merkitystä on edelleen korostettava, painotti Jyväskylässä helmikuun alussa pidettyjen Viherpäivien pääpuhuja kanadalainen Gil Penalosa.

”Koskaan ihmiskunta ei ole kokenut samanlaista ikääntyvän väestön nopeaa kasvua kuin nyt.”

– Kaupunkilaistumisen lisäksi väestö ikääntyy. Koskaan ihmiskunta ei ole kokenut samanlaista ikääntyvän väestön nopeaa kasvua kuin nyt. Väestönkasvun ja muuttuvan väestörakenteen haasteiden lisäksi kaupungit kaikkialla kamppailevat ilmastonmuutoksen, lisääntyvän liikalihavuuden, liikenneruuhkien ja hitaan taloudellisen kasvun kanssa, sanoi Gil Penalosa. Hän korosti, ettei koskaan ole ollut tärkeämpää se, kuinka suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme tervettä kaupunkia kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille sekä kaikille sosio-ekonomisille ryhmille.

Kaupunkirakentamisen mitoitus heikoimpien mukaan

Gil Penalosa esitteli yksinkertaisen ja tehokkaan ”8 80” -periaatteen kaikki asukkaat huomioivaan kaupunkirakentamiseen. 8 80 -kaupunkifilosofia perustuu ajatukselle, että rakennettaessa hyvä kaupunki 8-vuotiaalle ja 80–vuotiaalle saadaan hyvä kaupunki kaikille. Sekä 8-vuotiaat että 80-vuotiaat ovat todellisia ”indikaattorilajeja”, kun haetaan tapoja rakentaa hyviä kaupunkeja. Kaupunkeja täytyy arvioida sen mukaan, kuinka kohtelemme haavoittuvaisimpia asukkaita: lapsia, vanhuksia, köyhiä ja vammaisia.

– Olemme valitettavasti suunnitelleet kaupunkimme viimeisen 50 vuoden aikana pikemminkin autojen kuin ihmisten terveyden ja onnellisuuden ehdoilla. 8 80 -konsepti aloittaa keskustelun siitä, kuinka voimme muuttaa kaupunkimme paikoiksi, jotka asettavat ihmisen etusijalle, heijastavat sosiaalista tasa-arvoa ja rohkaisevat kaikkien ihmisryhmien kestävää ja terveellistä elämäntapaa.

Kaupunkien tiivistäminen uhkaa viheralueita

Maisematutkimuksen professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta totesi, että nyt on aika varmistaa kaupunkiluonnon ja urbaanien kulttuuriympäristöjen säilyminen osana tiivistyvän kaupunkirakenteen monimuotoisuutta.

Häyrynen arvioi, että viheralueet ovat joutuneet muutoksen kouriin. Kaupunkeja uudistavat ennennäkemättömät mitat saanut kaupungistuminen ja ilmastonmuutoksen sanelema tiivistämistarve.

Kehitys on Häyrysen mielestä johtamassa myös ylilyönteihin, jossa tiivistämisellä ja uusliberalistisella sääntelyn purkuideologialla perustellaan viheralueiden radikaalia supistamista ja väljien kaupunkialueiden täydennysrakentamista samaan tapaan kuin 1960-luvun edistysuskon nimissä.