Rahoittaako Suomikin talebaneja?
Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetty Afganistanin torstaisten presidentinvaalien tulosta. Mutta se jo tiedetään, että vaalit olivat huolellisesti suunniteltua poliittista teatteria, jonka keskeinen tarkoitus oli näyttää yhä huolestuneemmille läntisen maailman ihmisille, että edistystä sodan runtelemassa maassa on saavutettu seitsenvuotisen miehityksen aikana.
Useimmat afgaanit tiesivät jo ennen äänestystä kuka voittaa. Voittaja on USA:n ja sen Nato-liittolaisten valitsema ehdokas. Koko vaali- ja ääntenlaskentakomissio oli USA:n rahoittama ja johtama., samoin johtavat ehdokkaat. Kymmenen tuhatta USA:n pestaamaa palkkasoturia kontrolloi äänestyspaikkoja ja pelotteli äänestäjiä. Vaalivilppi oli jo ennakkoarvioiden mukaan laajamittaista. USA:n rahoittama Afganistanin media mainosti Washingtonin suosimia ehdokkaita.
Ei vain Taleban vaan myös muut miehittäjiä vastaan taistelevat kansallismieliset ja heimoryhmät oli suljettu pois vaaleista. Itse asiassa kaikki puolueetkin oli julistettu vaalipannaan, vain yksilöiden annettiin kilpailla vaaleissa. Afganistanissa noudatettiin siis epädemokraattisten hallintojen, erityisesti USA:n tukemien arabidiktatuurien mielitaktiikkaa.
Hamid Karzain. ”pääkilpailijana” mainostettiin Abdullah Abdullahia ja toisena ”johtavana ehdokkaana” Ashraf Gania. Kummankin odotetaan saavan korkeat asemat Karzain uudessa hallituksessa. Heidän ensisijainen roolinsa oli antaa mielikuva todellisesta vaalikilvasta.
Jo pitkään on tosin huhuttu, että USA on tyytymätön Karzaihin ja harkitsee tämän syrjäyttämistä. Jos Karzai siis ei voittanutkaan vaaleja, kyse ei ollut Karzain häviöstä aidossa kilvassa, vaan siitä, että miehittäjät kyllästyivät häneen.
Afganistanista muuten tiedetään lännessä surkean vähän, ja sekin vähä on harhatietoa. Läntinen valtamedia esimerkiksi väittää, että Taleban rahoittaa toimintaansa pääosin huumebisneksellä. Todellisuudessa huumebisnestä pyörittävät miehittäjien suojeluksessa suurimmaksi osaksi nukkehallinto ja sitä tukevat sotaherrat. Sitä vastoin Taleban rahoittaa toimintaansa suurelta osin Afganistanissa sotivien ja muiden länsimaiden Afganistaniin suuntaamalla ulkomaanavulla.
Käytännössä jokaisesta suuresta avustus- ja rakennusprojektista huomattava siivu menee Talebanille. Kutsutaan sitä suojelurahaksi, kiristykseksi tai Talebanin tavoin ”sotasaaliiksi”, tosiasiana pysyy, että kansainväliset lahjoittajat, ennen kaikkea USA, rahoittavat suuressa määrin omaa vihollistaan. Tosin Taleban oli pitkään USA:n läheinen liittolainen, kuten al-Qaidakin.
Obaman hallinto on myöntänyt, että huumeet muodostavat paljon pienemmän osan Talebanin rahoituksesta kuin on väitetty, ja alkanut etsiä muita rahoittajia. Hämmästyttävää kyllä, ulkomaanavun osuudesta ei ole puhuttu mitään.
On kuitenkin yhä enemmän todisteita siitä, että Taleban ottaa itselleen osan Afganistaniin ulkomailta tulevasta avustusrahasta. Kyse ei ole pelkästä suojelurahasta tai veronkiristyksestä paikallisella tasolla, vaan korkean tason neuvotteluja asiasta käydään esimerkiksi Talebanin ja urakoitsijoiden kesken, kirjoittaa asiaa paikan päällä penkonut toimittaja Jean MacKenzie (GlobalPost 7.8.09).
Esimerkiksi tuottoisan sopimuksen USA:n hallituksen kanssa tehneen afganistanilaisfirman johtaja antaa Talebanille vähintään 20 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Jos neuvottelut epäonnistuvat, projektille koituu harmia, tienrakentajia vastaan saatetaan hyökätä, siltoja voidaan räjäyttää jne.
Farahin maakunnassa Taleban ottaa jopa 40 prosenttia rahasta, joka tulee ulkomailta asuinalueiden jälleenrakennukseen keskittyvää ”Kansallista solidaarisuusohjelmaa” varten.
Monet afgaanit eivät näe mitään väärää siinä, että talebanit saavat reilun osuuden ulkomaanavusta. ”Se on kansainvälistä rahaa”, sanoi nuori kabulilainen MacKenzielle. ”He eivät ota sitä kansalta, he ottavat sen viholliselta.”
Suomellakin on rakennus- ja muita avustusprojekteja Afganistanissa. Eniten kuuluisuutta on saanut naisvankila, joka oli muutettu bordelliksi. Mitenkähän on, onko myös Suomi rahoittamassa Talebanin toimintaa?
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
