Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Rion tilinpäätös – päitä vadille

    Mielipiteet
    25.8.2016 - 10:50
    Toimitus

    Korutont on se kertomaa… Suomen mitalisaalis Rion olympiakisoista oli Mira Potkosen pronssi naisten nyrkkeilyssä. Mitalitilastossa Suomi oli sijalla 80 yhdessä Viron kanssa.

    Palaan viime viikkoiseen kolumniini, jossa totesin Huippu-urheilun muutosryhmän asettaneen tavoitteeksi olla paras pohjoismaa vuoteen 2020 mennessä. Tanskan loppusaldo oli 15 mitalia, Ruotsin 11 ja Norjan 4 mitalia. Islanti jäi ilman mitaleita, mutta muistissa on Islannin loistavat suorituksen jalkapallon EM-kisoissa.

    Nyt on arvioinnin ja jälkipyykin aika. Huippu-urheiluväki tullee vaatimaan valtiolta lisää rahaa huippu-urheiluun. Esille on nostettu jo Tanskan malli. Tanskassa on säädetty laki huippu-urheilusta. Tanskassa on keskitytty harvempiin lajeihin, joista on myös tullut mitaleita. Suomen nyrkkeilyliitto on vaatinut lisäavustuksia Rion menestykseen viitaten.

    Liitto on saanut vuosittain valtion tukea vähän alle 200 000 euroa sekä 20 000 euroa valmennusrahaa. Laji on kuitenkin varsin vähän harrastettu kilpailutasolla: 120 seuraa, 500 lisenssiurheilijaa ja 250 valmentajaa ja tuomaria. Sen sijaan kuntonyrkkeilijöitä on noin 10 000 (HS 24.8.).

    Urheilumedia on keskittynyt vaatimaan vastuullisia vastuuseen. On viitattu siihen, että huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski totesi aloittaessaan tehtävässään 2013: “Tulos tai ulos.”

    Olympiakomitea on kuitenkin jo ennen Rion kisoja palkannut Kojonkosken jatkokaudelle.

    Lisärahat tai johtajaketjun vaihtaminen ei todennäköisesti ratkaise huippu-urheilun menestymisongelmaa. Kojonkoski totesi yhdessä haastattelussa, että Rion menestys oli lähinnä lajiliittojen vastuulla ja vasta tulevaisuudessa huippu-urheiluyksikön toiminta kantaa hedelmää.

    Kysymys on ymmärtääkseni huippu-urheilun arvoista tai oikeastaa arvottomuudesta. Vain rahalla on merkitystä. Huippu-urheiluväki haikailee lasten ja nuorten perään ymmärtämättä nykyisen nuorisokulttuurin suuntauksia. Pokémon Go on saanut lapsen ja nuoret jos nyt ei ihan lenkkipoluille niin ainakin kävelemään raittiiseen ulkoilmaan. Lisäksi luulen, että nykynuoret ovat sen verran valistuneita, että yksilöurheilun puurtaminen ei kiinnosta, ei ainakaan ura ammattilaisurheilijana. Sen verran huono sijoitus tulevaisuuteen se on.

    Joukkuelajit kuten jalkapallo, jääkiekko, sähly ja salibandy sekä koripallo kiinnostavat. Niissäkin huippu-urheilija ammattilaisura on harvinaista herkkua. Jääkiekossa vain muutama tuhannesta voi elätellä toiveita jääkiekosta ammattina, parhaimmillaan 10-15 vuodeksi. Joukkuelajit ovat kuitenkin sosiaalista toimintaa, joka palkitsee itsessään: pelit hävitään tai voitetaan yhdessä.

    Urheilun ja huippu-urheilun tulevaisuutta, jos sellaista on, pitää lähestyä nuorten kautta. On ymmärrettävä nuorisokulttuuria ja nuorten elinpiiriä. Luulen, että meillä tulee olemaan yksilölajeissa yksittäisiä lahjakkuuksia, jotka saattavat menestyä myös kansainvälisesti. Mitenkään suositeltavaa ei huippu-urheilija ura ole. Riossa virenit ilman verenvaihtoa tehnyt britti Mo Farah vastasi, kun häneltä kysyttiin menestymisen salaisuutta. Hän vastasi, että harjoittelu. Hän syö, nukkuu ja harjoittelee. juuri muuhun ei aikaa ole. Ei kuulosta kovin monipuoliselta eikä houkuttelevalta.

    Joukkuelajeissa jalkapalloväen soisi ottavan esimerkkiä Islannista. Olisi kiva seurata Suomen joukkuetta vaikkapa seuraavissa EM-kisoissa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Orpo Purran hallituksen lakiesitys muodostaa Pamin mukaan vakavan riskin työturvallisuudelle. Kuva Belenois CCO 4.0
    Uutiset
    14.11.2025
    Toimitus

    ”Viinaa voisi tilata kaikkialta Euroopasta”

    Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ottaa jyrkästi kantaa Orpo-Purran hallituksen valmistelemaan alkoholilakiesitykseen.

    Vanha on nyt myyty, mutta Ylioppilasteatterin kohtalo on vielä epäselvää Kuva Jampe CCO 3.0
    Uutiset
    13.11.2025
    Toimitus

    Pitääkö opiskelijoiden vallata uudelleen Vanha ylioppilastalo?

    Adoptioiden historia Suomessa on ollut pitkälti tutkimatta, mikä on jättänyt maan kansainvälisen adoptiotutkimuksen marginaaliin. Kuva ASPA
    Tutkimus
    13.11.2025
    Toimitus

    Lapsen etu adoptiossa heijastaa yhteiskunnan valtarakenteita

    Päättäjiin vedotaan Vanhan ylioppilastalon säilyttämiseksi alkuperäisessä tarkoituksessaan ylioppilaskunnan omistuksessa. Kuva Erik Cooper CCO 2.0
    Kulttuuri
    12.11.2025
    Toimitus

    Yli 300 kulttuurin ja yliopistojen toimijaa vetoaa: ”Ainakin Vanha ylioppilastalo säilytettävä HYY:n omistuksessa”

    Samuli Hiilesniemi pitää tuomioistuimen linjausta merkittävänä kuva Patrik Lindström
    Politiikka
    12.11.2025
    Toimitus

    Orpo-Purran hallitus paineessa: EU vahvisti työehtosopimusvelvoitteen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!