Saatana ja Perkele saapuvat Helsinkiin

Helsinki toimii näyttämönä merkittävälle tapahtumalle, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kohtaavat toisensa ensimmäisessä kahdenkeskisessä tapaamisessaan ja ovat valinneet kohtaamispaikakseen Helsingin. Tapahtuma on poliittisesti merkittävä ja se houkuttelee paikalle runsaasti kansainvälistä lehdistöä, joka tuo näkyvyyttä pääkaupungillemme. Normaaleissa olosuhteissa Suomen kapitalistinen eliitti olisi innoissaan Helsingin saamasta huomiosta. Tällä kertaa tapahtuma aiheuttaa kuitenkin heille lähinnä kiusaantumista. Ongelma kiteytyy pohjimmiltaan siihen, että kumpikaan näistä mahtivaltioiden päämiehistä ei nauti ns. ”läntisen arvoyhteisön” suosiota.

Trump valehtelee, uhoaa ja jättää jälkeensä kiistoja ja epävarmuutta

Saatana ja Perkele

Läntinen lehdistö on roolittanut Putinin ”Saatanaksi”, häikäilemättömäksi ja laskelmoivaksi despootiksi, joka hallitsee pahuuden valtakuntaansa rautaisella kädellä, punoen juonia joiden päämääränä on tuhota liberaali läntinen yhteisö. Vladimir Putinin Venäjän harjoittama politiikka on ollut jo vuosia vastakkain läntisen yhteisön arvojen ja etujen kanssa. Putinin aikana Venäjän demokratian kehitys on taantunut. Maan toiminta on saanut yhä enemmän nationalistisia ja militaristisia piirteitä. Läntisiä liberaaleja arvoja, kuten seksuaalivähemistöjen oikeuksia on poljettu ja Venäjä on asettunut usein sotilaallisesti länttä vastaan. Länsi ja Venäjä ovat sotilaallisesti ja poliittisesti vastakkain Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa. Venäjää 2000-luvun hallinnut Vladimir Putin on muotoutunut kaiken tämän lännen vastaisuuden symboliksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puolestaan läntisen yhteisön kuvauksissa ottanut ”Perkeleen” roolin. Hän on riehuva räyhänhenki, jonka arvaamaton käytös sotkee asiat ja muuttaa miellyttävät juhlat kaaottiseksi ja riitaisaksi sekamelskaksi. Trump valehtelee, uhoaa ja jättää jälkeensä kiistoja ja epävarmuutta. Trump oli Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista se, jota läntinen liberaali yhteisö inhosi jo etukäteen. Valintansa jälkeen tämä inho on vain kasvanut. Hän on perunut Iranin kanssa saavutetun ydinsopimuksen, romuttanut ilmastosopimuksen, uhonnut muurien rakentamisella, julistanut kauppasotia ja osoittanut ettei välitä yhteisistä läntisistä arvoista, sopimuksista tai liittoumista. Trumpin toimintaa on vaikea ennakoida ja hänen päätöksensä eivät noudata totuttuja Yhdysvaltojen ulkopoliittisia linjoja. Myös Trumpin taipumus osoittaa sympatiaa Putinin kaltaisille ”lännen vihollisiksi” julistetuille johtajille on herättänyt arvostelua.

Mitä nämä kaksi johtajaa Helsingissä sitten sopivatkaan suljettujen ovien takana, kun avustajat on lähetetty tiehensä, emme voi vielä tietää. On kuitenkin todennäköistä, etteivät ihmisarvo tai ympäristökysymykset tule edistymään tapaamisen seurauksena. Monet läntiset tahot tuntuvat olevan huolestuneita Trumpin jättämisestä Putinin armoille. He pelkäävät, että Trump antaa Putinille kaiken mitä tämä haluaa, lopettaa talouspakotteet ja tunnustaa Krimin osaksi Venäjää. Yhdysvaltojen kanssa kauppasotaan valmistautuvassa Euroopassa Trumpin ja Putinin lähentymistä odotetaan kauhulla. Molempien johtajien katsotaan halveksuvan Euroopan unionia ja toivovan sen hajoamista. Jopa Yhdysvaltojen sitoutumisen NATO:oon on katsottu olevan heikompaa kuin ennen. Viron ja Puolan kaltaiset Venäjä vastaiset NATO-maat odottavat kauhulla seurauksia siitä, että Trump menee lähes suoraan Nato kokouksesta 13.7.2018, todennäköisesti riideltyään eurooppalaisten kanssa, tapaamaan Putinia. Yleisesti jo pelkkä tapaamisen järjestäminen katsotaan vähintään arvovaltavoitoksi Putinille. Häviäjä on puolestaan yhtenäinen länsi ja sen ennestään horjuva valta-asema maailmanpolitiikasta.

Suomen eliitille ”pirulaisten” kohtaaminen on parhaimmillaankin kiusallista.

Suomen eliitille ”pirulaisten” kohtaaminen on parhaimmillaankin kiusallista. Presidentti Sauli Niinistöllä on edessään haastava yritys toimia hyvänä isäntänä sekä Yhdysvalloille että Venäjälle pitäen samalla mielessään mielessään myös Euroopan unionin ja Suomen edut. Tulee olemaan jännittävää seurata, kuinka Suomen normaalisti Trumpia ja Putinia kritisoiva lehdistö kääntää kelkkansa kun nämä kiistellyt johtajat ovat tapaamassa toisiaan Helsingissä. Päätös valita Helsinki puolueettomaksi kohtaamispaikaksi palauttaa Suomen takaisin suurvaltojen välissä olevaksi ei-kenenkään maaksi. Vuosikymmenten pyrkimykset päästä osaksi länttä ja Euroopan ytimiä nollautuvat ainakin hetkellisesti, jos ne koskaan Suomen asemaa edes ovat siirtäneet. Huolimatta asiantuntijoidemme ja länsimielisten vakuuttelusta, tosiasia on, että jos sekä Trump että Putin katsovat Suomen olevan puolueeton, silloin Suomi on sitä, tahtoo tai ei. Tämä on uskomaton jääsuihku niille piireille maassamme, jotka ovat haaveilleet NATO:oon liittymisestä tai ainakin epävirallisen sotilasliiton ylläpitämisestä Yhdysvaltojen kanssa.

EU ei sen parempi

Sosialistin näkökulmasta osa länsimielisten tuskasta ja pelosta, jota Trumpin ja Putinin mahdollinen lähentyminen aiheuttaa, on ylimitoitettua. Lännen ja varsinkin Euroopan unionin peloissa heijastuu sen oma hajaannus ja heikkous. Putinin toiminta on aina ollut ennakoitavaa ja loogista, jos hänen tekojaan katsoo Venäjän taloudellisen ja poliittisen oligarkian, ei lännen kapitalistien näkökulmasta. Trumpissa on vähintään se hyvä asia, ettei häntä rajoita aiemmat Yhdysvaltojen poliittiset painotukset. Joskus tämä tarjoaa mahdollisuuden parempaan, kuten hänen äkkinäinen ”ystävyytensä” Kim Jong Uniin todistaa. On positiivista, jos läntisten ja itäisten kapitalistien voimakkaimmat poliittiset edustajat voivat jutella rauhallisesti. Jos tämä vähentää imperialistisen suursodan mahdollisuuksia, tapaaminen on hyväksi.

Muutenkin Euroopan unionin edustajien esittämä arvostelu Trumpin ja Putinin toimien suuntaan, mukamas korkeammasta moraalisesta ja kansainvälisiä oikeuksia edustavasta asemasta, ei kestä tarkempaa tarkastelua. Läntiset valtiot arvostelevat Venäjää sen harjoittamista sdista, mutta Euroopan valtiot ovat olleet mukana lukuisissa läntisissä hyökkäyssodissa Yhdysvaltojen rinnalla. Euroopan unioni arvostelee Trumpia aikomuksista pystyttää muureja estämään siirtolaisuutta, mutta monet jäsenvaltiot ovat myös niitä pystyttäneet. Lisäksi Euroopan unionissa suunnitellaan tälläkin hetkellä Pohjois Afrikkaan perustettavia ”keskitysleirejä” Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten vangitsemista varten.

Ihmisoikeus ja ympäristökysymyksiä ei ole lopulta mahdollista toteuttaa onnistuneesti kapitalistisen järjestelmän vallitessa, joten on parempi, että kapitalisti johtajat keskittyvät olemaan sotimatta. Suomen aseman selkiytyminen puolueettomaksi maaksi lopettaa Kokoomuksen ikuisen yrityksen viedä maamme NATO:oon vastoin yleistä tahtoa. Lopultakin Helsingissä kohtaa kaksi kapitalistista valtionpäämiestä, ei demonia. Jos näemme heidän politiikkansa huonona, täytyy syytökset suunnata kohti järjestelmää, joka nosti heidät molemmat valtaan.

Jari Karttunen