Saksassa vaaditaan korkeampia eläkkeitä

”Koalitiopuolueiden ryhmien on nyt näytettävä yhtenäisyyttä eläkepaketin ja työeläkejärjestelmän vahvistamislain suhteen ja huolehdittava turvallisuudesta. Nuoret ja vanhat tarvitsevat eläkeuudistuksen, joka johtaa suurempiin eläkkeisiin kaikille. Eurooppalaiset naapurimme osoittavat, että paremmat eläkkeet ovat mahdollisia, mutta kustannukset on kannettava yhdessä. Yritykset eivät saa kieltäytyä, kun ihmiset ovat valmiita kantamaan oman osuutensa. Kaikissa menestyvissä maissa yritykset maksavat yli puolet vanhuuden turvasta”, sanoo Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n johtaja Anja Piel järjestön tiedotteessa (28.11.2025).

Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB (Deutscher Gewerkschaftsbund) on esittänyt selkeän vaatimuksen: eläkkeiden on noustava ja yritysten on kannettava suurempi vastuu yhteisestä vanhuuden turvasta. Ammattiliittojen keskusjärjestön Piel painotti, että koalitiohallituksen on nyt osoitettava yhtenäisyyttä ja vietävä läpi sekä Rentenpaket 2025 (eläkepaketti) että Betriebsrentenstärkungsgesetz (työeläkejärjestelmän vahvistamislaki).

Työehdot ja pidempi työura vapaaehtoisuuden pohjalta

Piel korosti, että eläkkeiden rahoitus ei voi nojata pelkästään julkiseen kassaan, vaan myös työmarkkinoiden rakenteisiin.

”Tulopuolta vahvistaa se, että työllisyys lisääntyy paremman koulutuksen avulla, työurat pitenevät terveellisempien työolojen ansiosta, ei-toivottu osa-aikatyö vähenee ja työehtosopimusten kattavuus kasvaa”, sanoo Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n johtaja Anja PieL

”Hyvän työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että yhä useammat ihmiset ovat työssä ja voivat tehdä töitä hyvin eläkeikään asti. Ne, jotka terveytensä puolesta siihen pystyvät, voivat halutessaan jatkaa työskentelyä eläkeiän jälkeen. Pakko jatkaa työskentelyä korkeampien eläkeiän rajojen, kasvavien vähennysten tai laskevan eläketason kautta on kuitenkin väärä tie. Iäkkäät työntekijät eivät tarvitse markkinaliberaalien ruuvipenkkiä, sillä se koituu vain heikoimpien ja sairaiden kustannuksella ja syventää eriarvoisuutta entisestään.”

Kansainvälinen vertailu: Saksa keskikastissa

Saksalaisen ammattiliittojen keskusjärjestön mukaan eläkejärjestelmien kansainvälisessä vertailussa Saksa sijoittuu keskitasolle. Mercer Global Pension Indexin vertailussa Saksa oli vuonna 2024 sijalla 20 yhteensä 48 tutkitusta maasta. Kokonaispisteet olivat 67,3. Erityisen heikko kohta on työeläkejärjestelmän kattavuus: vain noin 60 prosenttia työntekijöistä osallistuu siihen. Tämä osoittaa, että uudistuksen tarve on todellinen.

Suomi sijoittui 2025 tehdyssä vertailussa kahdeksanneksi. Vertailuun osallistui 52 maata. Siinä arvioitiin eläkejärjestelmiä kolmen pääkriteerin mukaan: riittävyys, kestävyys ja hallinnon luotettavuus. Suomi sai B+-arvosanan riittävyydestä ja B-arvosanan kestävyydestä, mutta erinomaisen A-arvosanan hallinnon luotettavuudesta, mikä korostaa suomalaisen eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Vaikka Suomen kokonaissijoitus laski yhdellä sijalla viime vuoteen verrattuna, pisteet nousivat hieman kaikkien mukana olevien maiden keskuudessa. Suomen sijoitus kertoo järjestelmän vakaudesta ja maailmanluokan hallinnosta, mutta kehitystarpeita on esimerkiksi minimieläketurvan ja rahastoinnin osalta.

Saksan eläkejärjestelmä näyttäisi kansainvälisen vertailun valossa hyvin toimivalta, mutta erityisesti kestävyyden ja riittävyyden osalta Suomi näyttää Saksaa vahvemmalta.

Mercer Global Pension Index on laajin eläkejärjestelmien kansainvälinen vertailu, joka tarjoaa näkemyksen eri maiden eläke-etuuksista ja niiden tulevaisuuden kestävyydestä.

Parlamentaarinen prosessi ja rahoitus

Saksan eduskunta, Bundestag, käsittelee parhaillaan kahta keskeistä lakiesitystä: eläkepakettia ja työeläkejärjestelmän vahvistamislakia. Lokakuun 2025 käydyt keskustelut merkitsivät tärkeää etappia parlamentaarisessa prosessissa. Ammattiliittojen keskusjärjestö korostaa, että juuri näissä keskusteluissa määriteltäisiin uudistusten sisältö ja pitkän aikavälin rahoitus.

Hallituksen mukaan rahoitus on mittava ja ulottuisi useiden vuosien päähän. Vuodesta 2028 lähtien valtio kohdentaisi vuosittain 5 miljardia euroa äitien eläkkeisiin, vuonna 2029 eläkerahasto saisi 4,1 miljardin euron lisäpanostuksen ja vuonna 2030 summa nousisi jo 9,4 miljardiin euroon. Ammattiliitot toteavat, että nämä porrastetut maksut osoittaisivat kyllä hallituksen pitkäjänteisen sitoutumisen uudistukseen, mutta kritisoivat sitä, että rahoituksen tasapaino sosiaalipoliittisten tavoitteiden ja julkisen talouden kestävyyden välillä on epäselvää. Ammattiliittojen keskusjärjestön mukaan eläkkeiden turvaaminen ja oikeudenmukaisuus eivät saisi vaarantaa julkista taloutta. Liittojen mukaan nykyinen malli ei vielä vastaisi kysymykseen siitä, miten kustannukset jakautuisivat ja kuinka suuri osuus jäisi yritysten vastuulle.

---