Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Sivistystä on puolustettava

    Kotimaa
    20.2.2018 - 16:48
    Tiedonantaja

    Tutkitun tiedon merkityksestä ja arvosta yhteiskunnassa keskustellaan kiivaasti. Gaudeamukselta ilmestynyt Sari Kivistön ja Sami Pihlströmin uutuuskirja Sivistyksen puolustus osoittaa, että kapeakatseinen näkemys tiedosta ja tieteestä voi johtaa vakaviin sivistystä ja jopa koko kansakuntaa murentaviin seurauksiin.

    Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman johtaja Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa sekä yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

    Sami Pihlström puolestaan on uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän on myös muun muassa Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtaja ja Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtaja.

    Tiede rakentaa yhteiskuntaa

    Tutkijan työ ja tieteellisen tutkimuksen asema sekä merkitys ovat muuttumassa. Koulutuksesta on leikattu, yliopistopolitiikan suunta herättää voimakkaita tunteita ja henkilökohtaiseen kokemukseen perustuva tieto asetetaan usein samalle viivalle asiantuntijuuden kanssa. Tutkimukselle ja kirjoittamiselle omistautuminen kohtaa yhä enemmän ulkoa tulevia paineita. Tutkijoilta toivotaan jatkuvaa viestintää, verkottumista ja itsensä brändäämistä sekä käytännönläheisiä tai rahoittajien suosimia tutkimusaiheita.

    Tiedeyhteisön avoimuus muutoksille, kehittymiselle ja uudistumiselle on tärkeää säilyttää, mutta vaarana on, että jatkuvat nopean vaikuttavuuden vaatimukset ja muutosten tulva tekevät syvälliseen tutkimustyöhön sitoutumisesta mahdotonta. Sivistystä ja tutkimustyötä on kuitenkin ehdottoman tärkeää ylläpitää. Tieteen avulla rakennetaan yhteiskuntaa ja luodaan toisaalta vastavoimaa populismille ja totuudenjälkeistä aikaa heijastaville ilmiöille. Välineellisen arvonsa lisäksi tiede, tutkimus ja sivistys pitää kuitenkin nähdä myös itsessään merkityksellisinä asioina ihmiskunnalle.

    Kyse ihmisen olemassaolosta

    Kivistön ja Pihlströmin teos selvittää, miksi tieteellistä tutkimusta ylipäänsä harjoitetaan, mitä tarkoittavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus ja miksi sivistys ja oppineisuus ovat nykymaailmassa ehkä tärkeämpiä kuin koskaan. Teoksessa pohditaan myös muun muassa lukemisen ja kirjastojen ratkaisevaa merkitystä yksilöille ja yhteiskunnalle. Yhdessä tieto, asiantuntijuus ja tutkimus osoittautuvat ihmisen koko olemassaoloa koskevaksi asiaksi.

    ”Humanismin puolustaminen on tärkeää kaikkien tieteenalojen edustajille, kun halutaan edistää tieteellistä sivistystä.”

    – Mitään muutakaan inhimillistä elämää ei ole mahdollista edistää ilman humanistista käsitystä, jonka mukaan ihminen on tietoa ja totuutta sinänsä arvokkaina päämäärinä tavoitteleva olento. Siksi humanististen tieteiden arvo nykyajassa on paljon laajempi ja syvempi kuin niiden pelkkä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja siksi humanismin puolustaminen on tärkeää kaikkien tieteenalojen edustajille, kun halutaan edistää tieteellistä sivistystä.

    Kaksikko toteaa, että sivistys ei aina ole helppoa tai mukavaa; sivistysprojekti on niin älyllisesti kuin eettisestikin vaativa hanke. Se ei ole pelkästään uuden tiedon hankintaa vaan sisältää vaatimuksen katsoa – tai opetella katsomaan – elämää ja maailmaa aina uusin silmin, uusista näkökulmista, kriittisesti ja itsekriittisesti.”

    – Huolemme on siinä, että syvällinen tutkimustyö tai sen julkaiseminen eivät enää riitä tutkijan työksi, vaan tutkijat käyttävät yhä enemmän arvokasta tutkimusaikaa brändinsä rakentamiseen ja markkinointiin – siitäkin huolimatta, että tutkimuksen keskiössä ei pitäisi olla tutkija itse vaan hänen tutkimuskohteensa.

    Avointa ja vahvaa kansainvälisyyttä

    Tekijät muistuttavat, että oppineet ovat aina askaroineet merkillisten ja tarpeettomiksi koettujen kysymysten parissa, joista saattaa kuitenkin ajan kanssa olla arvaamatonta hyötyä. Humanistista tietoa ja tutkimusta arvosteltiin turhana ja hyödyttömänä myös valistuksen ajan kynnyksellä 1700-luvun taitteen Euroopassa, jolloin luonnontieteet vahvistivat asemiaan.

    – Pieni Suomi voi menestyä – olipa kyse akateemisesta tutkimuksesta ja koulutuksesta tai yhteiskunnan kehittämisestä yleisemmin – vain yhä avoimemmalla ja vahvemmalla kansainvälisyydellä. Tässä kirjastot voivat kansallisen merkityksensä ohella toimia yhtenä edelläkävijänä, pohtivat Kivistö ja Pihlström.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Russia, Elektrostal. School No 15. img 09 (1)
    Tutkimus
    16.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalaistutkija väittää: Venäjän patrioottinen kasvatus hajottaa yhteisöt ja vahvistaa valtiollista kontrollia

    Venäjän sotilaallis‑isänmaallinen kasvatus on viime vuosina muuttunut koko yhteiskunnan läpäiseväksi vallankäytön välineeksi.

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!