Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Sovitellun päivärahan katko uhkaa osa-aikatyöntekijöitä

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin


    Lukuisten pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden toimeentuloa
    uhkaa ensi vuonna romahdus, kun työttömyysturvan ns. sovitellun
    päivärahan kolmen vuoden enimmäiskesto tulee täyteen.
    Vuodesta 2000 voimassa olleen lain mukaan vajaatyöllistetty, joka tekee
    korkeintaan 75 prosenttia kokoaikaisen työajasta, on voinut saada soviteltua
    työttömyyspäivärahaa osa-aikatyöstä ansaitsemansa
    palkan täydennykseksi. Tämän päivärahan enimmäiskesto
    on kuitenkin vain 36 kuukautta, ja ensimmäisille järjestelmään
    mukaan tulleille tuo aikaraja tulee eteen ensi vuoden kesäkuussa.

    Sovitellun päivärahan suuruus oli vuonna 2001 eli sen toistaiseksi
    ainoana täytenä voimassaolovuotena keskimäärin 308 euroa
    kuukaudessa. Varsinaista palkkaa keskiverto osa-aikatyötön sai
    vastaavasti 608 euroa.

    36 kuukauden enimmäiskeston tullessa täyteen soviteltu päiväraha
    yksinkertaisesti lakkaa, mikä siis keskimäärin merkitsee
    308 euron menetystä kuukaudessa, mikäli varsinainen työansio
    muuten jatkuu ennallaan.

    Käytännössä sovitellun päivärahan lakkaaminen
    merkitsee myös sitä, että useassa tapauksessa tällaisen
    osa-aikatyöntekijän kannattaa ennemmin jäädä jopa
    kokonaan työttömäksi, koska tällöin nousevat myös
    hänen asumistukensa ja toimeentulotukensa sen verran, että ne
    yhteensä täyden työttömyysturvan kanssa saattavat kohota
    korkeammiksi kuin entisestä pelkästä osa-aikatyöstä
    saatu palkka.

    Käytännössä varsin harva tekee omasta vapaasta halustaan
    nimenomaan osa-aikatyötä, vaan etenkin sovitellun päivärahan
    piirissä olevat osa-aikatyöntekijät haluaisivat kyllä
    tehdä kokoaikatyötä, mutta sitä ei yksinkertaisesti
    ole ollut eikä ole vastakaan saatavilla.

    Sovitellun päivärahan kolmen vuoden enimmäiskestolla on
    kaiketi ollut tarkoituksena ”kannustaa” osa-aikatyöntekijää
    hakeutumaan kokoaikaiseen työhön ennen päivärahan takarajan
    täyttymistä. Nyt on elävä elämä kuitenkin
    osoittanut, ettei tämä käytännössä ole realistista
    kovinkaan monen kohdalla.

    Rajoitettu kokonaiskesto asettaa näin ollen soviteltua päivärahaa
    saavan osa-aikatyöntekijän varsin ikävällä tavalla
    puun ja kuoren väliin. Vaikka hän haluaisikin jatkaa osa-aikatyötään,
    hänen ansionsa putoavat auttamattomasti. Kun vielä huomioidaan
    mahdollisuus kokonaisansioiden pitämiseen edes lähempänä
    entistä tasoa ryhtymällä kokonaan työttömäksi
    ja hyödyntämällä näin nousevaa sekä asumistukea
    että toimeentulotukea, monelle saattaakin kiusaus käyttää
    tätä toimintamallia hyväkseen käydä kohtuuttoman
    suureksi.

    Ilmiselvää on, ettei tällaiseen tilanteeseen joutumista
    voida katsoa yhteiskunnan kokonaisetujen mukaiseksi.

    Joitakin vaihtoehtoja kokonaan työttömäksi ryhtymiselle toki
    on, mutta yksikään niistä ei ole taloudellisesti edukas.

    Sovitellun päivärahan voi kyllä saada uusituksi, mutta
    se edellyttää välillä kuusi kuukautta kokoaikatyössä,
    mikä erittäin harvoille on reaalinen mahdollisuus.

    Osa-aikatyölläkin sovitellun päivärahan saannin voi
    uusia, mutta se edellyttää, että on vähintään
    18 tuntia työssä viikossa yhteensä kymmenen kuukauden ajan.
    Vähintään siis näiltä kymmeneltä kuukaudelta
    soviteltu päiväraha pysyy joka tapauksessa ulottumattomissa ja
    näin kokonaisansioita alentamassa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!