TEORIA & POLITIIKKA -liite: Talouskriisi ja Marx
HELSINGISSÄ järjestettiin maaliskuun 28. seminaari otsikolla Talouskriisi ja Marx. Korkeatasoisessa seminaarissa tarkasteltiin kapitalismin kriisiä monipuolisesti. Tämän Tiedonantajan Teoria ja politiikka -liitteen tekstit ovat pääosin talouskriisiseminaarin satoa.
Europarlamentaarikko Esko Seppänen kutsuu talouskriisiä ”hullun rahan taudiksi”, joka sai alkunsa Yhdysvalojen asuntomarkkinoilta. Tauti paheni, kun kauppaa alettiin käydä finanssimarkkinoiden johdannaisilla. Seppäsen mukaan kapitalismin lama maksatetaan nyt työntekijöillä lomautuksina ja työttömyytenä. Maailmaa odottaa köyhien kyykyttäminen inflaatiolla.
VTT Pertti Honkanen kirjoitti 2007 väitöskirjan Työttömyys ja arvoteoria, joka on suomalaisittain harvinainen marxilaista talousteoriaa hyödyntävä teos. Honkanen tarkastelee omassa artikkelissaan Karl Marxia erityisesti kapitalismin kriisien teoreetikkona. Marxille kapitalismin kriisit ovat tulosta järjestelmän sisäisistä liikelaeista. Ne eivät ole sattumaa eivätkä seurausta vain subjektiivisista virheistä tai kapitalistin ahneudesta. Marxin mukaan kriisit ovat kapitalismin kannalta jopa välttämättömiä, pääoman itsesäilymisen ehto.
NYKYISTÄ talouskriisiä on verrattu 1930-luvun suureen lamaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mukaan näillä kahdella kapitalismin kriisillä on yhteisiä piirteitä mutta myös merkittäviä eroja. Tärkein ero on nykyisessä kapitalismissa korostunut rahoitusmarkkinoiden rooli, jota Sauramo kutsuu pääoman rahallistumiseksi. Rahallistumisen myötä investoinnit reaalipääomaan ovat vähentynteet. Rahaa sijoitetaan rahoitusmarkkinoille ja arvopapereihin. Pääoman rahallistuminen on Sauramon mukaan silti oire eikä syy. Rahallistumisen syy on laiskassa reaalitalouteen investoinnissa.
Kapitalismi on ajautumassa pitkäaikaiseen taantumaan, arvioi marxilaisen Monthly Review -julkaisun päätoimittaja John Bellamy Foster. Hänen mukaansa todistamme yhtä historian suurimmista rosvouksista: tappiot sosialisoidaan ja samalla jätetään jättimäiset voitot koskematta niille, jotka eniten hyötyivät finanssispekulaatioista.
Olli Savela kertoo kolumnissaan esimerkkejä siitä, miten talouskriisin opetuksista huolimatta terveys- ja hoivasektorilla yksityistäminen jatkuu. Paitsi että se tulee kunnille kalliiksi, kehitys mahdollistaa myös terveydenhuollossa samankaltaisen pörssipelin, joka nyt on maailmanlaajuisesti ajautunut kriisiin.
SUOMEN kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen nostaa talouskriisiä tarkastellessaan esille tapausesimerkkinä matkapuhelinjätti Nokian, joka on esimerkki miljardivoittoja tahkoavasta mutta työntekijöitään irtisanovasta yhtiöstä. Hakasen artikkelin mukaan Nokian kaltaisten yhtiöiden vallan haastamisessa tarvitaan perinteisen teollisuuden, uusien tietotyön ja palvelualojen työntekijöiden yhteistoimintaa.
Päivi Uljas näkee kriisin pitkäaikaisena laissez-fair-politiikan ja säätelemättömän maailmanlaajuisen vapaakaupan uutena epäonnistumisena. Finanssikriisi on sen oire, joka pakottaa järjestelmän tekemään korjausliikettä. Toisaalta kapitalismin kriiseissä on aina oheistuotteena ollut jonkinasteinen vastarintavoimien syntyminen tai niiden uudelleen järjestäytyminen, huomauttaa Uljas.
Kuten Pertti Honkanen huomauttaa omassa artikkelissaan, Karl Marx käytti kapitalismin kriiseistä kirjoittaessaan usein värikkäitä, luonnosta peräisin olevia vertauskuvia. Erikoistutkija Seppo Ruotsalainen jatkaa Marxin perinteitä ja vertaa talouskriisiä tsunamiin, joka iski ensin rahoitusmarkkinoille. Toisen aallon uhriksi on nyt joutunut reaalitalous. Ruotsalaisen mielestä työväenliikkeen olisi nyt toden teolla herättävä tilanteeseen ja noustava puolustamaan työväenluokan etuja.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
