Tuhottu Gaza

Sodan tuhojen myötä yhteiskunnan perustoiminnoista vastaavat järjestelmät saattavat lakata toimimasta tai ainakin niiden toiminta vaikeutuu olennaisesti. Tuhojen seurauksena asuntoja vaurioituu, lämmitysjärjestelmät, terveydenhuolto, puhtaan veden saanti ja jätteiden asianmukainen käsittely eivät toimi. Tämä aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja alueella asuvien ihmisten altistumista moninaisille terveysriskeille.

Tällainen sodan aiheuttama yhteiskunnan toimintojen romahtaminen näkyy erityisesti Gazassa, jossa pari miljoonaa ihmistä asuu suunnilleen Espoon kokoisella alueella. Vuosikymmeniä jatkuneen Israelin toteuttaman saarron ja aikaisempien hyökkäysten vuoksi yhteiskunta oli jo valmiiksi hauras ja haavoittuvainen.

Jätevedet pilaavat ympäristön ja terveyden

Vaikka Gazassa kärsitään nälkää ja vedestäkin on pulaa, parin miljoonan ihmisen jokapäiväinen toiminta tuottaa kuitenkin suuria määriä jätevettä ja muuta jätettä. Kun jäteveden käsittely ei toimi, seurauksena on maaperän, pohjaveden ja Välimeren saastuminen sekä ihmisten altistuminen jätevesien sisältämille myrkyille ja taudinaiheuttajille.
Israelin armeija on tuhonnut jätevesien käsittelyjärjestelmiä useaan otteeseen. Esimerkiksi sotilasoperaatiot ”Cast Lead” vuonna 2008 ja ”Protective Edge” vuonna 2014 vaurioittivat Gazan kaistalla jätevedenpuhdistamoja, mikä johti käsittelemättömien jätevesien vuotamiseen. Vuosina 2008–2009 yli 100 000 kuutiometriä jätevettä ja lietettä tulvi viljelysmaalle ja kaupunkialueille yhdestä vaurioituneesta puhdistamosta (Al Zaitoun). Tämä johti pohjaveden saastumiseen ja ripulitapausten jyrkkään lisääntymiseen erityisesti lapsilla.

Lokakuussa 2023 alkaneiden Israelin pommitusten seurauksena Gazan jätevesijärjestelmät ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet. Maaliskuussa 2024 Gazassa jätevettä päätyi ympäristöön, pääosin Välimereen, arviolta 60 000 kuutiometriä päivässä.

Jätevesiä ja muuta jätettä varten on jouduttu kaivamaan tilapäisiä likakaivoja. Jätteet päätyvät niihin ilman käsittelyä, mikä uhkaa saastuttaa pohjaveden ja aiheuttaa tartuntariskin.
Toimimattoman jätevesien käsittelyjärjestelmän aiheuttamat terveysriskit korostuvat puhtaan juoma- ja käyttöveden puutteen vuoksi. Lokakuusta 2023 lähtien Israelin armeija on tuhonnut ainakin 115 000 metriä vesijohtoputkistoja. Lisäksi Gazan kaupungin pohjoisosassa sijainnut suolanpoistolaitos, joka tuotti 10 000 kuutiometriä puhdasta vettä päivässä, on tuhottu. Maaliskuussa 2024 vedentuotantokapasiteetti oli alle viisi prosenttia normaalista, ja tilanne on sen jälkeen vain pahentunut.
Jätevesien ja kiinteän jätteen käsittelyjärjestelmien tuhoamisen seuraukset näkyvät tartuntatautien lisääntymisenä Gazassa. Jo lokakuusta 2023 seuraavien kolmen kuukauden aikana Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti:

– 179 000 akuuttia hengitystieinfektiota
– 136 400 ripulitapausta alle 5-vuotiailla
– 55 400 syyhyn ja täiden tapausta
– 4 600 keltatautitapausta.

Ripulitapausten määrä oli 25 kertaa suurempi kuin ennen konfliktin kärjistymistä.

Pohjavedet pilaantuvat

Kun normaali vedentuotanto ei toimi, joudutaan käyttämään murto- ja suolavesikaivoja. Tämä lisää meriveden tunkeutumista pohjavesikerrokseen. Gazan huokoinen maaperä lisää riskiä jätevesien ja suolaisen veden pääsystä pohjaveteen.

Israelin armeija on johtanut suolaista merivettä Gazan alueen tunnelijärjestelmään. Tämä lisää erittäin suolaisen veden suotautumista pohjaveteen ja heikentää sen juomakelpoisuutta. Lisäksi tunneleissa olevat sähkölaitteet, polttoaineet, rakennusmateriaalit ja ammukset voivat liueta maaperään ja pohjaveteen. Tulvivat tunnelit voivat lisätä saasteiden kulkeutumista.

Rauniot ja muut jätteet uhkaavat ympäristöä ja terveyttä

Gazassa suuri osa rakennuksista on raunioina. Pommitusten seurauksena rakennusten, teiden ja infrastruktuurin tuhoutuminen oli synnyttänyt kesään 2024 mennessä yli 39 miljoonaa tonnia rakennusjätettä. Raunioihin on jäänyt räjähtämättömiä ammuksia, asbestia ja kuolleita.

Asbesti aiheuttaa terveysriskejä, sillä pakolaisleirien vanhoissa rakennuksissa on käytetty runsaasti asbestisementtilevyjä. Arvioiden mukaan noin 800 000 tonnia rakennusjätteestä voi olla asbestilla saastunutta ja olisi käsiteltävä vaarallisena jätteenä. Lisäksi sairaaloiden ja teollisuusalueiden raunioissa saattaa olla paljon muita vaarallisia aineita.
Raivaustyöt ja jätteen käsittely eivät toimi jatkuvien pommitusten ja jätehuoltojärjestelmien tuhoutumisen vuoksi. Viisi kuudesta käsittelylaitoksesta oli vaurioitunut kesäkuuhun 2024 mennessä. Myös raivauskalusto on suurelta osin tuhottu.

Vaarallisia palokaasuja

Ilman toimivaa jätehuoltoa jätteitä poltetaan. Sähkö- ja elektroniikkajätteen poltosta syntyy savua, joka sisältää haitallisia aineita, kuten bentseeniä, dioksiineja, elohopeaa ja PCB-yhdisteitä. Palestiinassa havaittiin yhteys sähköjätteen polttopaikkojen ja lapsuuden lymfooman lisääntyneen riskin välillä.
Gazassa aurinkopaneelit muodostavat erityisen ongelman. Koska sähköverkko ei toimi luotettavasti, jopa 60 % sähköstä on tuotettu aurinkopaneeleilla, jotka palavat pommituksissa.

Vahinkoarvion mukaan 67 megawatin aurinkosähköjärjestelmien tuhoutuminen on vapauttanut ympäristöön vaarallisia aineita. Yksin lyijyä arvioidaan päässeen noin 1,7 tonnia.
Lisäksi keittokaasun puute on pakottanut perheet polttamaan puuta, muovia ja jätettä, mikä heikentää ilmanlaatua yhdessä tulipalojen kanssa.

Ympäristö saastuu ja kuolee

Pommitukset ovat saastuttaneet maatalousmaata raskasmetalleilla ja kemikaaleilla. Seurauksena maaperän hedelmällisyys heikkenee ja aavikoitumisriski kasvaa.
Tulitauon jälkeen helmikuussa 2025 otetut satelliittikuvat osoittavat, että 80 % Gazan puista on tuhottu. Myös kosteikot, hiekkadyynit, rannikkovedet ja Wadi Gaza -joki ovat kärsineet vakavia vaurioita.

Tämä artikkeli perustuu pääosin YK:n ympäristöohjelman (United Nations Environment Programme) julkaisuun Environmental Impact of the Conflict in Gaza: Preliminary Assessment of Environmental Impacts.