Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Tuleeko kunta- ja palvelurakennehankkeesta yksityistämisohjelma?

    Arkiston arkiston artikkeli
    24.3.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 12/2006.

    Kunta- ja palvelurakennehankkeessa näkyy kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen syvä kuilu.

    Suurin osa kansalaisista pitää tärkeänä lähipalveluja, haluaa kunnan tuottavan itse peruspalvelut ja vastustaa kuntansa yhdistämistä muihin.

    Hallituksen valmisteleman hankkeen tavoitteet kulkevat aivan toiseen suuntaan. Tarkoitus on keskittää palveluja suuriin yksiköihin, karsia lähipalveluja, lisätä kilpailuttamista ja lopettaa suurin osa nykyisistä kunnista.

    Aluksi pienten kuntien yhdistämisen tarpeella perusteltu hanke on edetessään painottunut yhä enemmän kilpailuttamiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden laajentamiseen. Tekeillä on 2000-luvun alun suurin suomalainen yksityistämisohjelma.

    Puitelaki tekeillä

    Hanketta johtaa peruspalveluministeriryhmä, jonka puheenjohtaja on valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Sen toteutusta valmistelee ja ohjaa kuntaministeri Hannes Mannisen vetämä kunta- ja palvelurakenneryhmä. Siinä ovat mukana lähes kaikki eduskuntapuolueet ja ministeriöt, asiantuntijoina myös Kuntaliiton edustus.

    Ryhmä on valmistellut puitelakia, josta on tulossa esitys huhtikuun aikana hallitukseen. Eduskunnan käsittelyyn se aiotaan saada kesäkuussa.

    Tavoitteena on vähentää radikaalisti kuntien määrä nykyisestä 431:sta. Kuntaliitto on esittänyt kuntien määräksi sataa ja minimikooksi 20 000 asukasta, mutta tästä on vielä erimielisyyttä hallituksessa.

    Pienet kunnat aiotaan velvoittaa liittymään peruspalvelupiiriin, jonka hoidettavaksi siirtyy suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista, myös osa opetustoimesta. Piirit olisivat määräaikaisia ja hallitus voisi velvoittaa jatkossa uusiin järjestelyihin.

    Kuntien valtiolta saamaan rahoitukseen ei ole luvassa mitään tasokorotusta. Kunnissa aiotaan kuitenkin teettää palvelusuunnitelma. Oikeisto ja keskusta ovat esittäneet sen erääksi tavoitteeksi kilpailuttamisen ja yksityistämisen lisäämistä. Lisäksi Helsingin seudulle valmistellaan erityissäädöksiä.

    Kova kiire vaalien pelossa

    Hankkeessa pidetään kiirettä, koska hallitus pelkää sen vaikeutuvan, jos äänestäjät pääsevät vaikuttamaan asiaan eduskuntavaalien alla. Eduskunnan oppositiosta hallituksella ei sen sijaan ole ollut huolta. Kokoomuksen ohella Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat tukeneet hanketta niin Mannisen ryhmässä kuin Kuntaliiton hallituksessa.

    Suomessa on tuskin koskaan valmisteltu näin suurta uudistusta niin kehnosti kuin tämä.

    Vaikka kuntien perustehtävänä on huolehtia jokaiselle kuuluvista hyvinvointipalveluista, ei valmisteluissa ole selvitetty muutosten vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Palvelujen keskittämistä perustellaan tehokkuudella, vaikka suuret yksiköt ovat lähes poikkeuksetta osoittautuneet muita kalliimmiksi. Mitään rahoituslaskelmia tai kansainvälisiä vertailuja ei ole esitetty. Asukkaat ja jopa kunnanvaltuustot on sivuutettu.

    Perusoikeuksia vahvistettava

    Ei ole samantekevää, kuka palvelut tuottaa. Kyse on siitä, onko jokaisella meistä kansalaisena oikeus peruspalveluihin – vai olemmeko asiakkaita markkinoilla, joissa raha ratkaisee ketä ja miten palvellaan? Kuntien terveyspalvelujen ulkoistamiseen erikoistuneen MedOnen omistajien nousu Suomen suurituloisimpien listan kärkeen kertoo siitä, ketkä hyötyvät yksityistämisestä.

    SKP vastustaa perusoikeuksien alistamista kauppatavaraksi. Peruspalvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kuntien omana toimintana ja kunnissa pitää tehdä peruspalveluohjelma. Hoitotakuun kaltaiset normit pitää saada myös sosiaalipalveluihin.

    Palvelujen saatavuuden ja laadun kehittäminen edellyttää myös henkilöstön vakanssien, palkkauksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

    Rahoitukseen rakennemuutos

    Useimmat kunnat on ajettu taloudelliseen ahdinkoon, vaikka kansantuote kasvaa ja julkinen talous on ylijäämäinen. Valtionosuudet olivat vuonna 1990 kuntien toimintamenoista noin 45 %, nykyisin enää 22 – 24 %. Kuntien rahoituksesta on viety vuositasolle yli viisi miljardia euroa 90-luvun alun jälkeen.

    SKP vaatii valtionosuuksien palauttamista asteittain 90-luvun alun tasolle, pääomatulojen saattamista kunnallisveron piiriin, kuntien yhteisövero-osuuksien nostamista ja kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi. Erikoissairaanhoidon rahoitusvastuu tulisi siirtää kokonaan valtiolle.

    Osallistuvan demokratian kehittäminen

    Perustuslain mukaan kunnallisen itsehallinnon pitäisi olla nimenomaan asukkaiden itsehallintoa. Sen sijaan, että keskitetään suurkunnilla ja kilpailuttamalla valtaa entistä pienempään piiriin, on kehitettävä osallistuvaa ja lähidemokratiaa. Se tarkoittaa mm. kuntalaisten aloiteoikeuden vahvistamista, osallistuvaa budjetoimista, kaupunginosavaltuustoja ja kunnallisia kansanäänestyksiä.

    Sekava ja hajanainen seutu-, maakunta- ja lääninhallinto on syytä koota yhdeksi maakuntahallinnoksi, jolle valitaan valtuusto kuntavaalien yhteydessä.

    SKP vastustaa pyrkimyksiä pakkokilpailuttaa ja kaupallistaa julkisia palveluja EU:n palveludirektiivillä ja WTO:n GATS-sopimuksella.

    Vaihtoehtona demokraattinen hyvinvointikunta

    Suurin osa kansalaisista haluaa kehittää kunnallisia palveluja. Työntekijät kunnissa haluavat kehittää työtään. Lukuisat järjestöt puolustavat julkisia palveluja. Suurin osa eri puolueiden kannattajista ja valtuutetuista on kunnallisten palvelujen ja itsehallinnon kannalla.

    Jos nämä ihmiset yhdistävät voimansa, ne voivat antaa uuden suunnan uudistukselle. Kyse ei ole vain kunnallispolitiikasta vaan jokaisen perusoikeuksista ja vaikutusmahdollisuuksista, työväenliikkeen saavutuksista ja koko hyvinvointimallin tulevaisuudesta.

    YRJÖ HAKANEN

    SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!