Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tulonjaon vääristymä on mittava ongelma

    Arkiston arkiston artikkeli
    27.4.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 17/2007.

    Kokoomus hankki vaalivoiton kosiskelemalla terveydenhoitoalan ja muiden matalapalkka-alojen naisia lupaamalla huomattaviakin palkkojen korotuksia. Nyt vaalilupaukset on viimeistä senttiä myöten syöty. Hallitusohjelmaan kirjattu naisten palkkoja koskeva klausuuli on pelkkää bluffia, jolla ei korjata naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä yleisesti eikä terveydenhoitoalalla.

    Tarkkaan lukien hallitusohjelman heiveröinen lupaus kunnille annettavasta tuesta palkkoihin on monien ehtojen täyttymisen takana. Sen mukaan edellytyksenä on tupo-ratkaisu ja se kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

    Suomeksi sanottuna: jos tupo-sopimusta ei synny, mikä näyttää todennäköiseltä, mitätöityy myös hallituksen lupaus. Toiseksi, vaikka tupo syntyisikin, hallitus lupaa kunnille rahaa vain sellaiseen palkkaratkaisuun, joka kohdentuu koulutettuihin naisiin ja vain sellaisiin, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Hallitusneuvottelijoiden on täytynyt olla tietoisia siitä, että kunta-alalla on vastikään saatettu loppuun laaja työnarviointi, jolla palkkausta ja työn vaativuutta on synkronoitu.

    Mitä tekee ay-liike?

    Ay-liike ei voi väistää sitä tosiasiaa, että työelämän eräs pääongelma on tulonjakokuilun kasvu, josta merkittävän osan muodostaa naisten palkkojen jälkeenjääneisyys. Ei ole mitään automaattista mekanismia, joka korjaisi tilanteen. Asialle on tehtävä jotain. Päätä ei voi enää pistää pensaaseen.

    Palkkatulojen osuus kansantulosta on alentunut yli kymmenellä prosentilla, mikä johtuu siitä, että palkat ovat kehittyneet työn tuottavuuden kasvua hitaammin.

    Työn tuottavuuden kasvu on ohjattu voittoihin ja pääomatuloihin, jotka ovat kasvaneet ennen näkemättömiin mittasuhteisiin. Tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, rikkain prosentti on lisännyt reaalitulojaan 300 prosentilla ja muiden tulokehitys on polkenut lähes paikoillaan. Yrityksistä jaetaan nykyään ulos osinkoina omistajille ja sijoittajille yhtä paljon kuin voitot olivat yhteensä 80-luvulla.

    Voittojen kasvua ei käytetä työllisyyteen eikä investointeihin vaan rÍkkaiden rikastuttamiseen. Suuri osa pörssiyhtiöiden voitoista menee kaiken lisäksi osinkoina ulkomaisille omistajille, joiden sijoituksilla ei ole välttämättä mitään tekemistä yhtiöissä tapahtuvan tuotannon kanssa.

    Tulopolitiikka on keskeisin yleisen uusliberalistisen linjan toteuttamisen väline ja hallitsemisen mekanismi. Viimeisen viidentoista vuoden aikana tuporatkaisut ovat olleet palkankorotusten osalta äärimaltillisia ja pitkäkestoisia. Tuloerojen kasvu on niiden seurausta. Tulopoliittisten sopimusten avulla ay-liikkeeltä on kuohittu kaikki omat tavoitteet ja estetty alakohtaisten palkkaus- ja työelämän ongelmien ratkaiseminen.

    Uusi linja tupon sijaan

    Hallitus ajaa selkeästi rikkaita suosivan tupolinjan jatkamista eikä lupaa parannusta sen enempää naisten kuin muidenkaan pienipalkkaisten asemaan. Ay-johtajat ovat SDP:n ja Vasemmistoliiton rankan vaalitappion jäljiltä neuvottomuuden tilassa ja haikailevat vanhasta muistista tupon ja kolmikannan perään. Työnantajajohtajat pelaavat ay-johtajien linjattomuutta hyväksi käyttäen tavoitteenaan tietenkin tulopolitiikan jatkuminen. Heille muoto ei ole tärkeintä, vaan sisältö.

    SKP vaatii tulonjakosuhteitten muuttamista palkkojen euromääräisillä, vähintään työn tuottavuuden kasvua vastaavilla korotuksilla. Naisvaltaisten ja pienipalkkaisten alojen palkkoja on korotettava erikseen yli yleisen palkkalinjan. Jotta pääomatulot eivät karkaa uudelleen on luotava indeksijärjestelmä, joka takaa palkkatulojen kasvun vähintään työn tuottavuuden kehityksen tahdissa. Tällä linjalla palkkatulojen ja voittojen välistä kuilua voidaan kaventaa.

    Tällaiset tavoitteet eivät tietenkään mahdu hallitusohjelman eikä tulopolitiikan raameihin, vaan edellyttävät liitto- ja alakohtaista tavoiteasettelua ja kamppailua. Tällaisen tehtävän ottaminen on myös työväenliikkeen yhteistoiminnan ja voiman kokoamisen suuri kysymys, johon on tartuttava. Muussa tapauksessa tappiokierre myös vaaleissa jatkuu loputtomiin.

    ARTO VIITANIEMI

    Kirjoittaja on SKP:n pääsihteeri.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Venezuelan täysimittaista miehitystä pidetään epätodennäköisenä. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    30.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

    Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!