”Työajan yleinen lyhennys vähentää työttömyyttä”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

– Ranskassa uusi laki työajan yleisestä lyhentämisestä
35 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta näyttäisi lain kolmena
ensimmäisenä voimassaolovuotena vähentäneen maan työttömyyttä
selkeästi. Tämän perusteella vastaavaa järjestelmää
voi suositella myös muille maille, mm. Suomelle, joskin tärkeää
olisi, että uudistuksen kärjessä kulkee ay-liike itse, eikä
sen ehtoja aseteta vain ylätasolla, sanoo Suomessa alkuviikosta vieraillut

Kansainvälisen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväen
liiton UITBB:n

ranskalainen puheenjohtaja

Robert Brun

Tiedonantajan
haastattelussa.

Robert Brun oli myös

Ranskan rakennustyöläisten ammattiliiton

pääsihteeri vielä viime vuoteen saakka, ja on siinä
ominaisuudessa seurannut tarkkaan maassaan toteutettua työajan yleisen
lyhentämisen projektia.

Vasemmiston vaalivoiton seurausta

Prosessi työajan yleiseksi lyhentämiseksi 35 tuntiin viikossa
lähti liikkeelle vuonna 1997 Ranskan vasemmiston saavuttaman merkittävän
vaalivoiton seurauksena. Työajan lyhennys kuului vasemmiston keskeisiin
vaalilupauksiin, ja sitä pidetään myös merkittävimpänä
yksittäisenä syynä tuohon vaalivoittoon.

Vaalien jälkeen muodostetun sosialistisen ja kommunistisen puolueen
vasemmistohallituksen oli siis pienoinen pakko ryhtyä toteuttamaan
vaalilupauksensa myös käytännössä. Ranskan parlamentin
eli kansalliskokouksen säätämän lain ensimmäinen
vaihe tuli voimaan vuoden 1998 kesäkuussa.

Uuden lain mukaan kaikissa maan yksityisissä yrityksissä, joissa
on enemmän kuin 20 työntekijää, siirryttiin 35 tunnin
työviikkoon – periaatteessa palkkoja alentamatta. Ennen uudistusta
yleinen työaika Ranskassa oli keskimäärin noin 39 tuntia
viikossa.

Lain toisessa vaiheessa lyhennetty työaika astuu voimaan myös
20 työntekijää pienemmissä yksityisissä yrityksissä
1.1.2002 eli ensi vuodenvaihteessa.

Julkisen sektorin työajan lyhennystä koskeva vastaava lainsäädäntö
ja siihen liittyvät neuvottelut ovat vielä kesken. Ne menevät
päällekkäin Ranskassa ensi vuonna pidettävien sekä
presidentin- että parlamenttivaalien kanssa, joten asiasta uumoillaan
taas keskeistä vaaliteemaa.

”Työnantajat pakottivat joustoihin”

UITBB:n puheenjohtajan Robert Brunin mukaan työajan lyhentämislakia
ei Ranskassa suinkaan saatu läpi ”ilmaiseksi”.

– Uuden lain säätämisprosessin alkaessa työnantajataho
käynnisti välittömästi voimakkaan kampanjan, jolla se
pyrki asettamaan työajan lyhentämiselle mahdollisimman korkean
hinnan, Brun kertoo.

Vaikka työajan lyhennyksen piti tapahtua periaatteessa ansiotasoa
alentamatta, työnantajat onnistuivat kuitenkin ajamaan läpi joukon
säädöksiä, jotka joissakin tapauksessa merkitsivät
käytännössä ansioiden pientä leikkaantumistakin.

– Lakiin sisältyy eräänlainen kompensaatiopykälä,
jonka puitteissa työajan lyhennystä tulee korvata työnantajalle
työntekijän erilaisin ”joustoin”. Keskeisimmät
näistä joustoista ovat suostuminen maksimaalisiin ylityömääriin,
sekä ammattiliittojen pitäytyminen ”maltillisiin” palkankorotusvaatimuksiin,
Brun selostaa.

Suhteellisesti vaikkakaan ei absoluuttisesti aikaisempaa suurempia ylityömääriä
Brun pitää lain hengen ja etenkin sen keskeisen päämäärän
(työttömyyden vähentäminen) vastaisina, ja myös
toteutuneet ”maltilliset” palkkaratkaisut ovat olleet raskaita
palkansaajille.

– Huhtikuussa julkistetun kaikkia 15 EU-maata koskevan tutkimuksen
mukaan palkat nousivat Ranskassa kaikkein vähiten, vaikka maassa samanaikaisesti
oli kaikkein voimakkain talouskasvu, Brun huomauttaa.

Hän katsoo siksi, että palkkojen jälkeenjääneisyyttä
pitää nyt alkaa kuroa umpeen ulosmittaamalla jatkossa reilumpia
palkankorotuksia.

– Eihän tuo ”palkkamaltti” voi olla ikuinen ilmiö,
vaan näen sen lähinnä vain ylimenokauden ratkaisuna, Brun
korostaa.

”Työajan lyhennys välttämätöntä”

Ranskassa ilmenneistä ongelmista huolimatta Robert Brun näkee
kuitenkin työajan yleisen lyhentämisen ehdottoman välttämättömänä
kehityssuuntana.

– Palkansaajille on tullut enemmän vapaa-aikaa, jota voi käyttää
joko perheelle, harrastuksiin, lepoon, tai jopa itsensä edelleen kouluttamiseen.
Mutta ennen kaikkea työajan lyhennys on merkinnyt työttömyyden
tason alentumista, Brun painottaa.

Hän kertoo, että työajan lyhennyksen piiriin kuuluu Ranskassa
ensi vuodenvaihteessa noin 20 miljoonaa työntekijää. Uudistuksen
aikanaan laajetessa myös julkiselle sektorille, 35 tunnin työviikon
järjestelmään tulee vielä 6-7 miljoonaa työntekijää
lisää.

Tällainen on siis Ranskan työmarkkinoiden volyymi. Entä
paljonko työajan lyhennys on sitten vähentänyt työttömyyttä?

Brun myöntää, että useampi seikka tekee vaikeaksi
arvioida työajanlyhennyksen suoraa työllisyysvaikutusta.

– Suurin arviointiongelma syntyy siitä, että samanaikaisesti
Ranskassa on ollut merkittävä talouskasvu. Sehän johtaa myös
työttömyyden vähenemiseen. Nyt on siis vaikea sanoa, kuinka
paljon työttömyys on vähentynyt talouskasvun vuoksi ja kuinka
paljon työajan lyhennyksen vuoksi, Brun erittelee.

Toisaalta myös työn tuottavuus on kasvanut, mikä vuorostaan
toimii päinvastaiseen suuntaan.

– Mutta uuden työaikalain kolmena voimassaolovuotena Ranskassa
on tutkimuslaitos

Planin

mukaan syntynyt 265 000 uutta työpaikkaa
yksityisellä sektorilla. Planin mukaan tämä luku tulee nousemaan
vielä 500 000, kunhan lain toinen vaihe parin vuoden päästä
on ehtinyt täysimääräisesti vaikuttaa, Brun selostaa
tutkimustuloksia.

Neljä vuotta sitten Ranskan työttömyysaste oli vielä
12,6 prosenttia. Nyt se on 8,5 prosenttia – alhaisin luku 18 vuoteen.
Brunin mukaan mainittu tutkimuslaitos arvioi viidesosan työttömyyden
vähenemisestä johtuvan työajan lyhentämisestä.

”Suunta oikea – ongelmista huolimatta”

Robert Brun korostaa, että vaikka työajan lyhennyksessä
on Ranskassa ollut selviä ongelmiakin sikäli, että työntekijät
ovat monien mielestä joutuneet maksamaan siitä liian korkean hinnan
erilaisten joustojen ja ”maltillisen” palkkapolitiikan muodossa,
uudistuksen suunta on ehdottomasti oikea, ja sitä pitää jatkaa.

– Merkille pantavaahan on sekin, että yksikään työnantajatahojen
ennalta maalaamista uhkakuvista ei ole toteutunut. Ranskan kilpailukyky
ei ole huonontunut, ulkomaiset investoinnit Ranskaan eivät ole vähentyneet,
yksikään yritys ei ole nimenomaan tästä syystä
mennyt konkurssiin, eikä työttömyys näin todellakaan
ole lisääntynyt, kuten työnantajat pelottelivat, vaan päinvastoin
selvästi vähentynyt, Brun summaa.

Vaikka uudistus toteutui taloudellisen noususuhdanteen aikana, Brun arvioi,
että siitä tulee olemaan hyötyä myös seuraavan,
oikeastaan jo nyt alkaneen alenevan syklin aikana.

– Etenkin taloustaantuman useimmiten aiheuttama työttömyyden
lisääntyminen tullee nyt olemaan tavanomaista lievempi, hän
ennustaa.

”Ay-liikkeen johdolla ja joukkovoimalla!”

Brunin mielestä muiden maiden – Suomenkin – ay-liikkeen
kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi niitä kokemuksia
joita Ranskassa on saatu työajan yleisestä lyhentämisestä
– ja oppia siinä tehdyistä virheistäkin.

– Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö
teidänkin kannattaisi pyrkiä samaan päämäärään
kuin me. Mutta pitäkää huoli siitä, että uudistus
toteutetaan ay-liikkeen johdolla määrittelemin ehdoin ja ennen
kaikkea työntekijöiden omalla joukkovoimalla! Meillä kyllä
alkuperäinen aloite tuli ay-liikkeeltä, mutta itse lain sisältö
syntyi liiaksi ”ylhäältä” käsin, hallituksen
neuvottelemin ehdoin, joihin myös työnantajataho pääsi
liiaksi vaikuttamaan.

– Mutta jos työajan lyhennys ajetaan läpi ay-liikkeen joukkovoimalla
ja sen ehdoilla, lopputulos on mahdollisimman paljon työntekijöiden
etujen mukainen, Robert Brun hehkuttaa.