Työttömyys- ja voittojenkasvusopimus

Työmarkkinaneuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että tällä viikolla pitäisi keskusjärjestöjen arvioida suhtautumistaan elokuussa sorvattuun työllisyys- ja kasvusopimukseen eli tutummin tupoon. Järjestöt kokoontuvat pohtimaan, onko liittokohtaisten soveltamisneuvottelujen tulos niin kattava, että keskitetty ratkaisu voidaan allekirjoittaa.

Demarivetoisen ay-liikkeen pomot sekä hallitus ovat uhkailleet liki taivaan tippuvan suomalaisten päälle, mikäli sopimukseen ei päästä. Aloista muun muassa teknologiateollisuus ja kemia ovat vieneet omat neuvottelunsa läpi. Mutkia matkassa on ollut etenkin kunnallisella ja valtiollisella sektorilla sekä metsäteollisuudessa.

Vaikka liittojen johto on jopa painostamassa väkeä keskitettyyn sopimukseen, kuuluu kentältä voimakasta arvostelua. Esimerkiksi Metallissa useammatkin ammattiosastot ovat olleet sitä mieltä, että sopimuspaperi peesaa lähes täydellisesti työnantajapuolen intressejä. Myös työntekijöiden mielipide on tyystin sivuutettu.

Työllisyys- ja kasvusopimus pitäisi nimetä uudelleen työttömyys- ja voittojenkasvusopimukseksi. Se osoittaa, että yhteiskuntapoliittinen aloite on täydellisesti kapitalistin käsissä. Kilpailukyky ja kansallinen etu ovat köysiä, joista punottuun hirttoköyteen päätyvät työtä tekevän väestön, laajojen kansanjoukkojen edut.

Ja tätä hallituksessa kutsutaan ”vastuunkannoksi”.