Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tytöt 1918

    Kulttuuri
    21.4.2017 - 11:47
    Tiedonantaja

    Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä saa ensi vuoden tammikuussa kantaesityksensä musikaali Tytöt 1918. Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta kertoo vuonna 1918 Tampereella toimineen naiskaartin tyttöjen tarinan.

    Musikaalin käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, musiikin säveltää Eeva Kontu ja laulujen sanat kirjoittaa Heikki Salo. Musikaalin työryhmä on monista menestysteoksista tuttu: heidän viimeisin yhteistyönsä on Viita 1949 -musiikkinäytelmä.

    Lempi, Rauha ja Martta

    Tarina pohjautuu Anneli Kanton romaaniin Veriruusut (2008) ja tutkimuslähteisiin.

    Tehtaan tytöt Lempi, Rauha ja Martta asuvat samaa huonetta Amurissa. Lempi on Tampereelle tehtaaseen työhön tullut piikatyttö Teiskosta. Rauhalla on mielessä kihlattu ja kesällä tulevat häät. Martta on ison talon tytär, joka joutui pois kotoaan aatteensa vuoksi. Naapurin Lydia on jo naimissa, vaikka oikeisiin sormuksiin ei vielä ole tarpeeksi säästöjä.

    15-vuotias Sigrid aloittaa kehruutolpalla ja saa käteensä ensimmäisen oman palkkapussinsa. Puuvillatehtaassa työskentelee monta heidän kaltaistaan nuorta naista, joiden päivät täyttyvät raskaasta työstä, sydämet isoista ja pienistä unelmista.

    Tehtaan tytöt ovat tavallisia nuoria arkisine huolineen. He pohtivat hameen helman leikkausta, otsakiharan muotoilua, poikain hymyjä, nisupullaa ja tasapannua. He voisivat olla kenen tahansa meistä tyttäriä, siskoja, sussuja, vaimoja tai äitejä.

    Vuonna 1918, Tampereella, he tarttuivat aseisiin ja olivat valmiita kuolemaan. Ja surmaamaan.

    Lähes lapsia

    Kevättalvella 1918 Tampereella perustettiin aseellinen naiskaarti, jonka muodostivat pääosin hyvin nuoret tytöt, lähes lapset. Tämä musikaali kertoo heistä. Tekijöiden mukaan Tytöt 1918 on tarina nuorten tamperelaistyttöjen intohimosta ja taistelutahdosta, viattomuudesta ja julmuudesta, rakkaudesta ja vihasta, ilosta, naurusta, häpeästä ja osattomuudesta.

    – Tarinan tytöt ovat lähes lapsia. Osalle naiskaartilaisuuteen liittyi aatetta ja tietoisuutta ja älyllistä paloa, mutta suurelle osalle kyse oli nuoruuden intohimosta ja heittäytymisestä tapahtumien virtaan, kertoo musikaalin käsikirjoittaja ja ohjaaja Sirkku Peltola.

    ”Sodan hävinneiden naisten historia on ollut erityisen vaiettua.”

    – Tytöt ovat samaistuttavia. Heille tapahtuu asioita, jotka ovat mahdollisia myös tänä päivänä eri puolilla maailmaa. Se tekee musikaalista hurjan, traagisen ja kysymyksiä herättävän. Ja tämä kaikki on tapahtunut täällä, Tampereella. Sisällissotaa on tutkittu paljon, mutta edelleen esiin nousee uusia tapahtumia ja ihmiskohtaloita. Sodan hävinneiden naisten historia on ollut erityisen vaiettua. Ankarista kokemuksista ei ole kerrottu edes omille jälkeläisille.

    Peltola on tutkinut aihetta pian kymmenen vuotta. Heikki Salon kirjoittamat laulutekstit täydentävät tarinaa heittämällä siihen kytköksiä nykypäivään.

    – Tyylilajillisesti musiikki on tämän päivän musikaalimusiikkia. Se ammentaa rytmisesti hiphopista ja popmusiikista ja melodisesti perinteisestä musikaalista. Nuoruudessa on tietynlaista vimmaa ja päättömyyttä, se tulee kuulumaan musiikissa, toteaa säveltäjä Eeva Kontu.

    Liput myyntiin toukokuussa

    Suunnitteluryhmässä ovat mukana ovat myös luottovisualistit lavastaja Hannu Lindholm, video- ja valosuunnittelija Eero Auvinen ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen. Uutena mukaan työryhmään tulee koreografi Marjo Kuusela, jonka koreografioita on nähty yli 50 teatteriteoksessa.

    Musikaalin liput tulevat myyntiin heti vapun jälkeen 2. toukokuuta, jolloin teatteri myös kaikki musikaalin näyttelijät.

    Tytöt 1918. Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta. Kantaesitys 25.1.2018 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Orpo–Purran hallituksen kehysriihi pidettiin 21.–22.4.2026 Helsingissä Säätytalolla. Riihi on saanut laajaa ja poikkeuksellisen yhtenäistä kritiikkiä eri järjestöiltä.

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt vakaana, vaikka hallitus puhuu työmarkkinakriisistä. Kuva Juulia Kalavainen CCO 2.0
    Kotimaa
    23.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

    Orpo Purran hallitus on löytänyt eläkesovun, mutta SAK n mukaan esitetty malli ei korjaa järjestelmän rakenteellisia ongelmia. Viljo Pietinen CCO 4.0
    Uutiset
    22.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen eläkesopu kasvattaisi veronmaksajien taakkaa ja jatkaisi yrittäjien alivakuuttamista

    Virossa koululaiset osoittavat mieltä ilmastonmuutosta vastaan. Kuva Märt Põder CCO 4.0
    Politiikka
    21.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Viron opettajat paremman työajan ja palkan puolesta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!