USA laajentaa sotaa Pakistanissa
Vieraillessaan viime viikolla Yhdysvalloissa Pakistanin presidentti Asif Ali Zardari sanoi tv-kanava NBC:n haastattelussa, että keskustiedustelupalvelu CIA ja Pakistanin tiedustelupalvelu ISI loivat yhdessä Afganistanin taleban-liikkeen. Puuttui vain, että hän olisi muistuttanut samojen järjestöjen luoneen Afganistanin muslimitaistelijoista myös sittemmin al-Qaidaksi kutsutun terroristiverkoston.
Barack Obaman hallinto ja USA:n valtamedia levittävät nyt hysteriaa, jotta USA:lla ja Natolla olisi hyvä tekosyy laajentaa AfPak-operaatioitaan eli sotaa sekä Afganistanissa että Pakistanissa. Propagandan mukaan koko Pakistan ja samalla sen ydinaseet ovat vaarassa joutua talebanien ja al-Qaidan käsiin. Pakistania on jopa alettu kutsua Talibanistaniksi. Obaman hallinto painostaa Pakistanin hallitusta tehostamaan sotatoimia tämän vaaran torjumiseksi. Valtava määrin siviilejä onkin ajettu pakosalle. Ja USA:n ilmavoimat tappaa siviilejä päivittäin.
USA:n ja Naton operaatioilla tuolla alueella on aivan toiset geopoliittiset ja strategiset tavoitteet. Mutta kuten aikoinaan, niin nytkin talebaneista ja al-Qaidasta on hyötyä sodan laajentamisessa. Ja hyötyä on myös siitä, ettei suurin osa USA:n ja muiden Nato-maiden kansalaisista tiedä Pakistanista juuri mitään.
Pakistan ei kuitenkaan ole mikään Somalian kaltainen hallitsematon maa. Vähintään 55 prosenttia Pakistanin 170 miljoonasta väestöstä asuu Punjabin maakunnassa. He ovat pääosin shiioja, sufeja tai kummankin sekoitusta. Noin 50 miljoonaa on Sindhin maakunnassa asuvia sindhejä – jokin aika sitten murhatun Benazir Bhutton ja hänen miehensä, nykyisen presidentin Asif Ali Zardarin keskustalaisen ja pääosin maallisen kansanpuolueen uskollisia kannattajia. Talibanistan-fanaatikkoja näissä kahdessa, 85 prosenttia Pakistanin väestöstä asuttamassa maakunnassa on häviävän pieni vähemmistö.
Pakistanilainen Taleban jakautuu karkeasti kolmeen suurempaan ryhmään ja alle 10 000 taistelijaan, joilla ei ole ilmavoimia, Predator-liidokkeja, panssarivaunuja eikä raskaasti aseistettuja ajoneuvoja. He ovat keskittyneet pataanien heimoalueille sekä eräille luoteisrajamaakunnan alueille pieniin osiin Punjabia.
On naurettavaa uskoa, että tästä joukosta olisi vastusta hyvin varustetulle ja ammattimaiselle 550 000 miehen armeijalle, maailman kuudenneksi suurimmalle.
Ei ole myöskään mitään todisteita siitä, että talebaneilla Afganistanissa tai Pakistanissa on mitään kykyä iskeä kohteisiin näiden maiden ulkopuolella. Sama pätee ydinhysteriaan, jonka mukaan talebanit kykenisivät murtamaan Pakistanin armeijan ydinasevarastojen koodit. Useimmat talebanit ovat muuten puoliksi lukutaidottomia. Jopa Obama korosti sadannen presidenttipäivän tiedotustilaisuudessaan, että ydinarsenaali on turvassa.
Tietenkin on olemassa joitakin nuorempia pataaniupseereita, jotka sympatisoivat talebaneja – samoin kuin merkittävät osat mahtavasta tiedustelupalvelusta ISI:stä. Mutta itse Pakistanin armeijan valvojana on USA:n armeija, joka on kietoutunut sen kanssa tiiviisti yhteen jo 1970-luvulta saakka. Zardari olisi hullu, jos antaisi valtuudet Pakistanin pataanien joukkomittaiseen tappamiseen. Pataanit ovat päinvastoin hyvin hyödyllisiä Pakistanin hallituksen omien suunnitelmien kannalta.
Siis miksi hysteria? Washington ja Obaman AfPak-strategia eivät yksinkertaisesti voi sietää demokratiaa ja oikeaa siviilihallitusta Islamabadissa, sillä ne muodostaisivat paljon suuremman uhan USA:n eduille kuin talebanit. Siksi Sardaria painostetaan ja nöyryytetään. USA voi myös makustella ajatusta uudesta sotilasvallankaappauksesta.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
