USA, Nato ja Israel Georgian hyökkäyksen takapiruina
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev määräsi viime tiistaina lopettamaan Venäjän sotatoimet Georgiassa. Medvedevin mukaan sotatoimet ovat saavuttaneet tavoitteensa, joka oli Georgian pakottaminen rauhaan. Medvedevin mukaan Etelä-Ossetian asukkaiden ja Venäjän rauhanturvaajien turvallisuus Etelä-Ossetiassa on onnistuttu palauttamaan. Presidentti määräsi kuitenkin Venäjän sotavoimien puolustamaan itseään siinä tapauksessa, että Georgian joukot hyökkäävät uudelleen niitä vastaan.
Tätä ennen Georgian presidentti Mihail Saakashvili oli toistuvasti vilpillisesti ilmoittanut maan suostuvan tulitaukoon samalla kun sen joukot olivat jatkaneet sotatoimia. Onkin ilmeistä, että vain Georgian perinpohjainen tappio hyökkäyksessään avasi tien tulitaukoon.
Georgia aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Etelä-Ossetiaa ja sen pääkaupunkia Tshinvalia vastaan Pekingin olympiakisojen avajaisia edeltäneenä yönä 7. elokuuta. Georgian ilmapommitukset ja maahyökkäykset kohdistuivat pääosin siviilikohteita, muun muassa asuinalueita, sairaaloita ja jopa yliopistoa vastaan. Tshinvali hävitettiin lähes kokonaan. Asukkaat jäivät ilman vettä, ruokaa, sähköä ja kaasua. Hyökkäys aiheutti sekä venäläisten että läntisten lähteiden mukaan jo tässä vaiheessa ainakin 1 500 siviilin kuoleman. Noin 30 000 eteläossetialaista pakeni Venäjälle.
Georgian sotilaallisen operaation merkitystä ja ajoitusta kannattaa eritellä huolellisesti. Georgia on USA:n ja Nato-joukkojen etuvartioasema välittömästi Venäjän federation rajalla ja Lähi-idän sekä Keski-Aasian sotanäyttämön läheisyydessä. Etelä-Ossetia on myös strategisten öljy- ja kaasuputkireittien risteyksessä.
Georgian valtionpäämies on USA:n asiamies ja Georgia käytännössä USA:n protektoraatti. On selvää, ettei Georgia olisi lähtenyt hyökkäykseen ilman isäntiensä suostumusta. Onkin todisteta, että hyökkäys oli USA:n, Naton ja Israelin huolellisesti koordinoima ja että ne näyttivät vihreää valoa. Venäjä tiesi tämän.
USA, Nato ja Israel ovat viime vuosina aseistaneet Georgiaa massiivisesti. Georgian armeijan neuvonantajina toimii julkisestikin esitettyjen tietojen mukaan yli 130 yhdysvaltalaista sotilasta ja yksityistä palkkasoturia sekä yli tuhat israelilaista neuvonantajaa ja palkkasoturia. Todennäköisesti todelliset määrät ovat suurempia. Naton henkilöstön määrää Georgiassa ei virallisesti ilmoiteta.
Israelilaisen Debka-sivuston mukaan ”israelilaiset sotilasneuvonantajat avustivat” panssarivaunujen ja tykistön tukemaa Georgian maahyökkäystä 7.–8. elokuuta. Joidenkin tietojen mukaan hyökkäykseen Etelä-Ossetiassa on osallistunut myös yhdysvaltalaisia, virolaisia ja ukrainalaisia palkkasotureita, joiden ruumiita on tunnistettu.
Heinäkuun puolivälissä Georgian ja USA:n joukot pitivät yhteisen sotaharjoituksen nimeltä ”Välitön vastaus”. Siihen osallistui 1 200 USA:n ja 800 Georgian sotilasta. Harjoitus, joka saatiin päätökseen vain viikkoa ennen elokuun 7. päivän hyökkäystä, oli ilmeisesti sotilasoperaation kenraaliharjoitus.
Poliittisten tarkkailijoiden mukaan USA:n ja Naton armeijat ja tiedustelusuunnittelijat tutkivat erilaisia esitetyn sotilasoperaation ”skenaarioita” – tässä tapauksessa esimerkiksi rajoitettua Georgian hyökkäystä, joka olisi pääosin suunnattu siviilikohteita vastaan tarkoituksella aiheuttaa siviilitappioita. Georgian voittoa ja Tshinvalin miehitystä pidettiin alusta lähtien mahdottomana. Niinpä tavoitteeksi otettiin tuhota Etelä-Ossetian pääkaupunki ja samalla myös aiheuttaa merkittävästi ihmisuhreja.
Jos tavoite olisi ollut palauttaa Georgian poliittinen kontrolli Etelä-Ossetiassa, operaatio olisi asiantuntijoiden mukaan pitänyt suorittaa hyvin eri tavoin, erikoisjoukoilla, jotka olisivat miehittäneet keskeiset julkiset rakennukset, tietoliikenneverkot ja maakunnan laitokset sen sijaan että pommitettiin asuma-alueita ja sairaaloita, puhumattakaan Tshinvalin yliopistosta.
Sotaa ei siis tämän päättelyn mukaan ollut tarkoituskaan voittaa eikä palauttaa Georgian valtaa Etelä-Ossetiassa. Tarkoitus oli epävakauttaa alue ja samalla antaa sysäys USA:n ja Naton vastakkainasettelulle Venäjän kanssa. Hyökkäys siis kuului samaan sarjaan Venäjän saartamisen, Venäjän vastaisen ohjuskilpijärjestelmän pystyttämisen, öljyputkireittien hallinnasta käytävän taistelun sekä Iranin vastaisen hyökkäyksen valmistelun kanssa.
Venäjä osasi odottaa Georgian hyökkäystä Hyökkäys oli ajoitettu tapahtumaan samaan aikaan olympiakisojen avajaisten kanssa pääosin tarkoituksella välttää etusivun uutisointia Georgian operaatiosta. Elokuun 7. päivänä Venäjän joukot olivat äärimmäisessä valmiustilassa ja vastahyökkäys suoritettiin heti. Venäläisiä laskuvarjojoukkoja Ivanovon, Moskovan ja Pskovin laskuvarjodivisioonista sekä panssarivaunuja, aseistettuja ajoneuvoja ja useita tuhansia maajoukkojen sotilaita oli lähetetty alueelle.
Huolimatta USA:n, Naton ja Israelin tuesta Georgian asevoimilla ei siis ollut kerrassaan mitään mahdollisuuksia. Georgian sotilaallinen hyökkäys lyötiin takaisin Venäjän asevoimien massiivisella voimannäytöksellä.
Suuret sponsorit käyttivät pientä Georgiaa häikäilemättä lelunaan. Sen verisestä ja tyhmien neuvonantajien provosoimasta hyökkäyksestä joutuivat kalliisti maksamaan ennen kaikkea tavalliset ihmiset niin Etelä-Ossetiassa kuin Georgiassakin.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
