Väinö Linnan klassikko ei petä

Tiedonantaja-lehti järjesti vuoden alussa kyselyn kotimaisen kirjallisuuden harrastajille ja tuntijoille. Aiheena oli itsenäisen Suomen merkittävin kaunokirjallinen teos.

Vastauksissa oli runsaasti hajontaa, ja mainintoja saivat muun muassa niin Veijo Meri, Mika Waltari, Elvi Sinervo, Pentti Haanpää kuin Pirkko Saisio. Eräs kirja kuitenkin nousi selkeästi useammalla maininnalla gallupin kärkeen: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla –trilogia. Sen osat julkaistiin vuosina 1959, 1960 ja 1962.

Ajankohtainen Pohjantähti

Väinö Linna on eräs itsenäisen Suomen keskeisimpiä kansallisia kirjailijoita. Väinö Linnan seuran puheenjohtaja Heidi Rytky pohtii, mitkä tekijät nostavat Linnan tuohon asemaan. Rytky nostaa esiin Linnan romaanien aiheet sekä tavan kirjoittaa niistä.

”Tälläkin hetkellä Suomessa ja maailmalla on meneillään tapahtumia, joita voi peilata näihin teoksiin.”

– Myös ajoituksella on merkitystä. Linnalla oli rohkeutta kirjoittaa sekä sisällissodasta että talvi- ja jatkosodasta nopeasti niiden jälkeen. Lukijan on mahdollista samaistua romaanien henkilöihin ja elää tapahtumia niin sanotun pienen ihmisen näkökulmasta.

Rytkyn mukaan Linnan asemaa ovat luonnollisesti parantaneet teoksista tehdyt elokuvat ja teatteriversiot, jotka osoittavat että teoksilla on yhä annettavaa ja ne ovat myös ajankohtaisia.

– Tälläkin hetkellä Suomessa ja maailmalla on meneillään tapahtumia, joita voi peilata näihin teoksiin. Myös Linnan huumori on auttanut käsittelemään kipeitä aiheita, sanoo Rytky.

Ihmisten toiminnan kuvausta

Itse Pohjantähti-trilogiaa lukiessaan Rytky miettii, kuinka tapahtumat ovat olleet mahdollisia.

– Ne tuntuvat uskomattomilta. On erittäin vaikea kuvitella sellaista tapahtuvan tässä päivässä. Toisaalta romaani osoittaa, että mikä tahansa on mahdollista. Linna kuvaa hienosti sitä, kuinka tavallinen suomalainen Pentinkulmalta ajautuu osaksi tapahtumia ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on tehdä valintoja.

Rytky toteaa, että Linna ei kuvaa hyviä ja pahoja ihmisiä, vaan kaikenlaisia ihmisiä hyvine ja huonoine puolineen, vahvuuksineen ja heikkouksineen.

– Myös sattumalla ja olosuhteilla on osuutensa. Mietin myös sitä, kuinka vaikeaa sisällissodan jälkeen on ollut luoda yhtenäistä Suomea ja ihmettelen, kuinka siinä on onnistuttu.

Linnan toinen suosittu teos on totta kai Tuntematon sotilas. Rytky toteaa romaanien eroista, että Tuntematon sijoittuu rintamalle ja Pohjantähti pääosin kyläyhteisöön ja perheisiin.

– Perheellä ja naisilla on Pohjantähdessä suurempi rooli. Molemmat kuvaavat ihmisten toimintaa tietyssä yhteisössä sekä hierarkiaa niiden sisällä.

Pentinkulman päivät Urjalassa

Jos Väinö Linnan teokset jätetään huomiotta, löytää Rytky paljonkin maininnan arvoisia kirjoja itsenäisen Suomen taipaleelta. Esille nousevat nuoremman polven tekijät.

– Äkkiseltään tulee mieleen Sofi Oksasen Puhdistus, jossa siinäkin on käsitelty ihmisen toimintaa vaikeissa olosuhteissa ilman, että sorrutaan alleviivaamaan oikeaa ja väärää, hyvää tai pahaa. Myös Aki Ollikaisen Nälkävuosi oli vaikuttava.

Väinö Linnan seura järjestää Pentinkulman päiviä, jotka pidetään vuosittain Väinö Linnan synnyinpitäjässä Urjalassa heinä-elokuun vaihteessa.

– Tänä vuonna päivät järjestetään 29. heinäkuuta – 6. elokuuta teemalla ”Kenelle Jussi maansa kuokki?” Teema ponnistaa tietenkin Linnan Pohjantähti-trilogiasta. Tapahtumassa on tarkoitus tarkastella maata mahdollisimman monesta näkökulmasta: omaisuutena, vaalimisen kohteena, isänmaana sekä henkisenä maaperänä, johon olemme juurtuneet ja josta saamme voimaa ja turvaa. Entä olemmeko valmiit suomaan juurtumisen mahdollisuuden niillekin, jotka eivät ole tänne syntyneet?

Urjalassa sijaitsee myös Väinö Linnan reitti, joka sijaitsee Honkolassa Väinö Linnan synnyinseuduilla.

– Se toimi Väinö Linnan yhtenä esikuvana Pohjantähden Pentinkulmalle kartanoineen, torppineen ja VPK:n taloineen, vaikka tapahtumat ja maisemat eivät olekaan yksi yhteen romaanin kanssa, kertoo Rytky.