Vasemmiston nousu vaatii oikeiston haastamista

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja 36/2.10.2009

Tiedonantajan 40-vuotistapahtuma Tampereella viime lauantaina keräsi kaiken kaikkiaan tuhatkunta kävijää. Työväentalo tarjosi komeat puitteet seminaareille, tapaamisille sekä illan pääjuhlalle.

Iltapäivän paneelikeskustelu toi saman pöydän ääreen edustavan joukon vasemmistolaisia poliittisia vaikuttajia. Mukana keskustelussa oli kommunistisen lisäksi myös SDP:n ja Vasemmistoliiton kansaedustajia ja kunnanvaltuutettuja, vihreitä sekä ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Paneelin puheenjohtajana toiminut Riitta Tynjä Jyväskylästä totesi, miten ihmiset kaipaavat talouskriisin ja vaalirahasotkujen keskellä vastauksia ja vasemmiston tarjoamia vaihtoehtoja nykymenolle.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen piti erittäin hyvänä, että vasemmisto voi kokoontua yhteen ja keskustella ilman, että tarvitsee ylenpalttisesti tuijotella menneisyyteen.

Ihmiset liikkeelle

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson ihmetteli, miksi ihmiset tutkimusten mukaan kannattavat vasemmistolaisia arvoja mutta vaaliuurnilla tämä ei näy. Ihmisten arkielämä on yksityistynyt ja poliittinen passiivisuus lisääntynyt.

Viime presidentinvaalit osoittivat kuitenkin, että vasemmisto voi vaaleissakin pärjätä suuren rahan porvariehdokkaita vastaan.

– Pitää saada ihmiset liikkeelle ja yhteisöllisiä kamppailun kokemuksia, sanoi Gustafsson.

Vasemmiston vaaliohjelmat ovat hyviä, mutta viesti ei välity ihmisten arkeen. Onko kyse sanojen ja tekojen ristiriidasta? kysyi Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Hänen mukaansa vasemmiston on ratkaistava kantansa uusliberalismiin ja tuoda välittämisen kulttuuria kilpailuyhteiskunnan sijaan.

– Vasemmistolla oli toisen maailmansodan jälkeen ohjelmallisia poliittisia tavoitteita, jotka vaikuttivat ihmisten arkeen. Luotiin palkkatyölle perustuva hyvinvointivaltio. Vasemmiston nousu vaatii nyt oikeiston haastamista sekä teoreettisen ja ideologisen ajattelun kehittämistä, sanoi Heinonen.

Ihmiskuva vasemmiston vahvuus

Vasemmistoliiton Minna Sirnö totesi, miten peiliin on katsottu viimeiset 20 vuotta, mutta vasemmisto ei ole muuttunut tarpeeksi.

– Pitää pystyä tunnustamaan myös aikaisemmat väärät päätökset, sanoi Sirnö.

Vasemmiston retoriikka ei Sirnön mukaan puhuttele ihmisiä. Hän kaipasi positiivisempaa ilmettä ja uusia toimintatapoja sekä enemmän yhteiseen hiileen puhaltamista. Ihmiset eivät luota keskenään kiistelevään vasemmistoon.

– Vasemmiston vahvuus on inhimillinen ja humaani ihmiskuva, sanoi Sirnö.

Yrjö Hakasen mukaan oikeisto on Suomessakin entistä selkeämmin pääomapiirien asialla.

– Vasemmisto voi vastata demokratian kriisiin luomalla vaikuttamismahdollisuuksia eduskunnan ulkopuolella, kunnissa ja työpaikoilla, sanoi Hakanen.

Kapitalismin sijaan on etsittävä vaihtoehtoa 2000-luvun sosialismista, uudesta punavihreästä kehitysmallista, joka ei riistä ympäristöä eikä kehittyviä maita. Tässä ei Hakasen mielestä ole kyse vain yksittäisten ihmisten elämäntavasta vaan koko yhteiskunnallisen tuotantotavan uudelleen arvioinnista.

Toimintaan siellä missä mahdollista

Keskustelussa arvioitiin syitä sille, mikseivät vasemmiston kannattajat vaivaudu vaaliuurnille. 1990-luvun Lipposen hallituksen vasemmistopuolueiden harjoittama uusliberalistinen politiikka on edelleen monen muistissa. Juha Tapio Oulusta korosti politiikan uskottavuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa tarvitaan johdonmukaista vasemmistopolitiikkaa niin eduskunnassa kuin kuntatasolla.

Eeva Kaukoluoto totesi, miten meneillään on porvarihallituksen toimeenpanema kuntien ryöstö, joka merkitsee suoranaista naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

– Nyt työttömyydestä kärsivästä nuorisosta uhkaa tulla kokonainen menetetty sukupolvi, muistutti turkulainen Antti Sandberg vasemmiston eräästä haasteesta.

Esille nousi myös vasemmiston rooli tulevissa eduskuntavaaleissa: laaditaanko yhteisiä vaaliohjelmia tai tavoitteita.

Vasemmiston on tärkeää toimia nyt ja välittömästi siellä missä suinkin mahdollista. Politiikan tekemisen ilokin on mahdollista löytää yhdessä tekemisen kautta.

Yhteinen ensimmäinen askel voisi Yrjö Hakasen mukaan olla esimerkiksi Vapaus valita toisin -verkoston tekemä esitys 120 euron korotuksesta perusturvaan. Myös kansalaisten Naton vastainen yleinen mielipide pitää laajentaa poliittiseksi liikkeeksi.

Vasemmiston yhteistyön ja vaihtoehtojen kehittämiseksi on syytä jatkossakin käydä keskustelua eri tavoin ja eri foorumeilla ympäri Suomea, kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta. (MK)