VIIKON PAKINA: Demokratian juhlaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 9 / 29.2.2008

Kun olemme Aatos Erkon ja Mikael Jungnerin tuuteista kauhuksemme nähneet, että Venäjällä ei ole demokratiaa, on lohdullista tietää, että EU:ssa ja Suomessa sentään demokratia pelaa.

Loistava esimerkki tästä on EU:n perustuslaki, uudelta nimeltään Lissabonin sopimus, joka liittovaltioistaa ja militarisoi unionin, kaventaa reippaasti varsinkin pienten jäsenmaiden itsenäisyyttä ja on jäsenmaiden omien lakien yläpuolella.

* * *

Kun ranskalaiset ja hollantilaiset kaatoivat huhtikuussa 2006 kansanäänestyksissä perustuslain ensimmäisen version, EU:ssa alettiin valmistella sisällöltään samanlaista lakia ja päätettiin, että kansalaisia ei enää mokomalla asialla vaivata vaaliuurnille.

Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyyspäivän aattona 2006 kaadetun perustuslain, josta tiedettiin, ettei se koskaan tule voimaan. Näin pelastettiin Suomen mallioppilaan maine. Ja oli siinä sekin juju, että kun sisällöltään samanlainen laki oli jo kerran hyväksytty ilman kansanäänestystä, niin mikä ettei uusikin versio.

Joulukuussa 2007 Lissabonissa Matti Vanhanen ja muut EU-maiden johtajat sitten allekirjoittivat perussisällöltään vanhan version kanssa yhtenevän uuden perustuslain, Lissabonin sopimuksen.

Tosin sopimusta ei ollut luettavassa muodossa olemassa. Oli vain pykäläsotku, jota pystyvät tulkitsemaan korkeintaan huippujuristit. Tyyliin ”Korvataan 66 artikla 61 g artiklalla edellä 64 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 67–69 artikla!”

Mutta kerrankos johtajat eivät tiedä, mitä hyväksyvät.

* * *

Eduskunta aloittanee parin viikon päästä Lissabonin sopimuksen ratifiointikäsittelyn.

Sopimusta ei edelleenkään ole luettavassa muodossa olemassa, on vain sama pykäläsotku. Tiettävästi EU-johtajat ovat päättäneet, ettei perustuslaista valmistella missään maassa edes selväkielistä virallista koosteversiota ennen sen ratifiointia.

Kansanedustajat siis tankkaavat jos tankkaavat kuukauden päivät 306 sivun pykäläviidakkoa. Huhtikuun puoliväliksi lupaillaan koosteversiota. Jos sellainen tulee, se ei kuitenkaan ole itse sopimus, joka pitäisi hyväksyä. Ilman virallista ja valmista sopimustekstiä hyväksyminen on kaiketi laitonta

Miksei voida odottaa, kunnes sopimus saadaan käyttöön. No kun maamme maine vaatii nopeaa käsittelyä. – Jos käsittely jostain syystä venyisi, olisi ikävää, että olisimme sitoneet oman ratifiointiprosessimme siihen, selitti Päivä Kaukoranta ulkoministeriöstä.

* * *

Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi hipoo demokraattisuudessaan liettualaista tasoa. Liettuan parlamenttihan hyväksyi aikoinaan EU:n perustuslain ensimmäisen version ennen kuin se oli edes käännetty liettuan kielelle.

EERO