VIIKON PAKINA: Sota on rauhaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 38 / 16.10.2009

Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen USA:n presidentille Barack Obamalle on kuulemma otettu maailmalla vastaan lämpimästi. Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa väitetään kättentaputuksia kuuluneen jopa pommitusten uhrien haudoista.

Myöntämällä rauhanpalkinnon Obamalle Norjan Nobel-komitea on taas kerran osoittanut, että George Orwellin aikoinaan esittämät iskulauseet ovat tämän päivän todellisuutta: ”sota on rauhaa”, ”vapaus on orjuutta” ja ”tietämättömyys on voimaa”. Niin ja ”valhe on totta”.

* * *

Norjan Nobel-komitea palkitsi rauhanpalkinnolla Obaman, joka astui virkaansa vain 12 päivää aikaisemmin kuin palkintoehdokkaiden nimeämisen aikaraja umpeutui. Kaiken järjen mukaan näyttöjä palkinnon ansaitsemiseksi ei niin lyhyessä ajassa voinut olla. Ja presidenttinäkin Obama on ollut vasta 11 kuukautta.

Oliko kyse ”ennaltaehkäisevästä” ja kauniiden lupausten lunastamiseen sitouttavasta palkitsemisesta, kuten johtavat poliitikot ja valtamedia ovat yhdestä suusta väittäneet?

Adolf Hitlerillekin olisi tämän järkeilyn mukaan kannattanut antaa rauhanpalkinto heti hänen valtaan noustuaan, samoin George W. Bushille. Ehkä sodilta ja joukkomurhilta olisi säästytty?

Saman logiikan mukaan kirjallisuuden Nobel-palkinto voitaisiin myöntää tuntemattomalle aloittelijalle siinä toivossa, että tämä kirjoittaa myöhemmin muutaman hyvän kirjan.

Mutta jos ollaan tarkkoja, niin kyllä Obama ehti jo tuon 12 päivän aikana antaa rauhannäyttöjä. Hän ehti aloittaa sodan kiihdyttämisen Afganistanissa ja sen laajentamisen Pakistaniin, määrätä suuria siviiliuhreja vaatineet pommitukset siellä sekä siunata Israelin järjestämän verilöylyn Gazassa.

Ja 11 kuukauden presidenttikauden aikana rauhannäyttöjä on kertynyt yhä enemmän.

Obama on jatkanut Afganistanin ja Pakistanin sodan laajentamista sekä Irakin miehittämistä, uhannut Irania sodalla, nostanut ulkomaisia sotia käyvien amerikkalaisjoukkojen määrän suuremmaksi kuin Bush, hyväksyttänyt ennätysmäisen suuren sotabudjetin, siunannut sotilasvallankaappauksen Hondurasissa ja tukikohtien laajentamisen Venezuelan ympärille, toteuttanut ”visiotaan ydinaseista vapaasta maailmasta” vaatimalla USA:lle oikeutta säilyttää vähintään 1 500 ydinkärkeä, uudistamalla ydinase-ensi-iskuun tähtäävän ohjuskilpiohjelman ja hyväksymällä maanalaisiin kohteisiin tunkeutuvien Penetrator-jättipommien tuotannon sekä antanut Guantánamon kidutusvankilan jatkaa toimintaansa. Ynnä muuta.

Niinpä oikeammassa lienevät ne, jotka pitävät Obaman palkitsemista ”Euroopan” hyväksyntänä USA:n ja Naton sodille ja viestinä suurelle yleisölle, ettei näitä sotia pidä vastustaa, koska ne ovat sotia ”rauhan puolesta”. Sota on rauhaa.

* * *

Presidentti Obama on ilmoittanut, että hän tulee osallistumaan Nobelin rauhanpalkinto -juhlallisuuksiin Oslossa, jos hänellä ei ole liian kiire sotiensa johtamisessa.

EERO