VIIKON PAKINA: Vallankaappauksia á la kok
Kokoomus on aina ollut kova poika tekemään ja tukemaan vallankaappauksia.
Vuonna 1918 kokoomuksen edeltäjäpuolue ja muut monarkistit ajoivat hallitusmuotokiistassa monarkiaa ikään kuin Suomella ei olisi tasavaltaista perustuslakia ollutkaan.
Kun sitä ei muuten saatu läpi, turvauduttiin vippaskonstiin. Ei tarvittaisikaan eduskunnan päätöstä, vaan tulkittaisiin Ruotsin vuoden 1772 valtionmuodon olevan edelleen voimassa ja kysymys olisikin uuden kuningassuvun valitsemisesta edellisen sammuttua.
Kun monarkistista valtiosääntöä ei hyväksytty kiireellisenä, päätettiin 9.10.1918 toimittaa kuninkaanvaali ilman sitä. Kuninkaaksi oli tulollaan saksalainen prinssi Friedrich Karl. Jo kuukauden kuluttua Saksa kuitenkin romahti, eikä saatu kunkkua.
Kun fasistinen lapuanliike ryhtyi 27.2.1932 kapinaan Mäntsälässä, ei ollut kokoomuksen tuen puutteesta kiinni, että kapina kuivui kokoon Presidentti P-E. Svinhufvud vain tajusi, että nyt oli menty liian pitkälle ja että asia oli saatettava pois päiväjärjestyksestä fasisteille mahdollisimman pienin vaurioin.
Kesällä 1940 Suomen sotapoliitikkojen pieni sisärengas, C.G. Mannerheim, Risto Ryti, Rolf Witting ja Rudolf Walden, solmi Natsi-Saksan kanssa ns. kauttakulkusopimuksen, jolla Suomi kytkettiin Saksan sotasuunnitelmiin.
Sisärengas toimi kansan, eduskunnan, ulkopolitiikasta vastanneen presidentti Kyösti Kallion ja hallituksen pääosan selän takana. Kyse oli selvästä valtiosäännön rikkomisesta ja valtiopetoksesta, presidentin syrjäyttämisen osalta myös vallankaappauksesta.
Kun kokoomuksen johtajat ja SDP:n Väinö Tanner vihittiin salaisuuteen, he tukivat sitä lämpimästi.
* * *
Nyt porvarihallitus esittää, että päätösvalta kriisitilanteiden poikkeuksellisten valtuuksien käyttöönotosta siirrettäisiin presidentiltä, vuoteen 2012 saakka siis Tarja Haloselta, hallitukselle.
Eikä tämäkään vielä mitään. Jyri Häkämiehen (kok) johtama puolustusministeriö valmistelee lakiin puolustusvoimista ja asevelvollisuuslakiin muutoksia, joita EU:n perustuslain turvalauseke sen mielestä vaatii.
Puolustusministeriön mukaan EU:n keskinäinen sotilaallinen avunantovelvoite on niin sitova, että suomalaisia sotilaita on voitava komentaa vaikka taistelutehtäviin ulkomaille. Ja koska mahdollisissa avunantotehtävissä on kyse EU:n sisäisestä asiasta eikä suoranaisesta sodasta, joukkojen lähettämiseen ei tarvita presidentin päätöstä, vaan EU-asioita hoitavan hallituksen päätös riittää.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk) tulkitseekin (SK 18/08) aivan oikein, että nyt tehdään ”lainsäädäntöä, joka pohjustaisi tietä sotilasliittoon. Tässähän tavallaan tulkitaan, että EU on sotilasliitto.”
Uuttakin vallankaappausta siis pukkaa. Ei käy aika pitkäksi.
EERO
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
