Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Yksi dollari – elämän hinta (27.9. 02)

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Ari Sardar


    – Paljonko maksaa crack-annos?


    – Yhden dollarin.

    Muutamaa otosta myöhemmin nuorta naista nostetaan ruumisautoon.
    Naista on ammuttu selkään.


    – Paljonko gramma kokaiinia maksaa?


    – Yhden dollarin.


    Rakkautta & anarkiaa

    -filmifestivaalilla esitettiin nuoren
    panamalaisen

    Hector Herreran

    (s.1971) dokumentti filmi

    One Dollar
    – el precio de la vida.

    Herrera kuvasi yhdeksän kuukautta vuosina
    1999-2001 Panaman slummeissa katujengiläisten elämää.

    Dokumentista tulee esiin Panama Cityn slummien järkyttävä
    todellisuus: äärimmäinen köyhyys, huumeet ja väkivaltaiset
    katujengit. Panaman slummien asukkaat on jätetty oman onnensa nojaan.
    Ainoa asia, mitä hallitus tekee asukkaiden ”hyväksi”,
    on poliisien iskut katujengiläisiä vastaan. Ainoastaan katolisen
    kirkon papit yrittävät auttaa, mutta heidänkin apunsa on
    vain marginaalista.

    Yksi syy slummien asukkaiden katkeroitumiseen on Panaman kanavasta saatavat
    tulot. Panaman kanava on nykyisin virallisesti panamalaisten hallussa, mutta
    kanavan tuotot jäävät ulkomaalaisille ja kapealle panamalaiselle
    eliitille.

    Slummien asukkaat näkevät rikkauksista vain slummeissa sijaitsevat
    kaatopaikat, jonne rikkaiden roskat ja jätteet kuljetetaan. Dokumentissa
    useampikin haastateltu slummien asukas toteaa, ettei Panaman kanava ole
    heidän kanavansa.

    Vuonna 1989 Yhdysvallat suoritti

    Justa Cause

    -nimisen sotilasoperaation
    Panamassa. Tarkoituksena oli syrjäyttää Panaman silloinen
    diktaattori

    Noriega

    . Operaatiossa kuoli tuhansia panamalaisia siviilejä.

    Noriega perusti operaation aikana siviilipuolustusjoukkoja, joille jaettiin
    armeijan aseita. Yhdysvallat yritti sotilasoperaation jälkeen ostaa
    aseet pois siviileiltä, mutta tuhansia aseita päätyi katujengeille.

    Armeijan aseilla ja jatkuvasti kasvavan huumevirran avulla katujengiläiset
    hallitsevat nykyisin slummeja. Herrera sanookin katujengiläisiä
    sotilasoperaation lapsiksi. Katujengien asemaa slummeissa kuvaa hyvin eräs
    dokumentissa esiintyvä äiti, joka katkerasti sanoo nuorten toiveammatin
    vaihtuneen lääkäristä tai lakimiehestä jengijohtajaan.

    Herrera liikui etupäässä

    Krazy Killa

    -nimisen katujengin
    kanssa kuvatessaan dokumenttiaan. Krazy Killan jäsenten elämä
    pyörii lähinnä rikosten, huumeidenkäytön ja musiikin
    parissa.

    Krazy Killan jäsenet sekoittavat dokumenttifilmissä satoja
    grammoja kokaiinia myyntiä varten ja samalla kehuvat, kuinka Panamasta
    saa parhaita huumeita. Aseita he kantavat kuin lompakkoaan, ja mielellään
    esittelevät niitä dokumentissakin.

    Yhdessä otoksessa Herrera haastattelee teini-ikäisiä katupoikia,
    jotka pyrkivät Krazy Killan jäseniksi. Yksi viisitoistavuotias
    poika, kertoilee ansioluetteloansa: ryöstöjä, varkauksia,
    kidnappauksia, pahoinpitelyjä jne. Muut pojat korostavat hänen
    pystyneen elämään yhdeksän vuotta kadulla ja elättämään
    itsensä. Toinen poika esittelee arpia selässään. Kaikki
    pojat haluavat Krazy Killa -tatuoinnin, vaikka sen saamiseksi vaaditaan
    kilpailevan jengin jäsenen murhaaminen.


    Slummeissa nuorilla miehillä on mahdollisuus nousta
    köyhyydestä jengijohtajiksi, mutta jengeissä keskeisellä
    sijalla on myös musiikki. Niin

    hip hop

    ,

    gangsta rap

    kuin

    reggae

    ovat suosittuja Panamassa. Monet laulajista tulevat slummeista,
    ja heidän sanoituksissaan puhutaan köyhyydestä, väkivallasta
    ja huumeista.

    – ”…

    mutta, sunnuntaina mä ammun sut…

    ” rappaa
    dokumentissa gangsta rap-tähti. Laulun sanoissa kerrotaan kuinka hän
    ampuu vihollisjengin jäseniä ”

    koskaan vaan, missä
    vaan

    ”. Väkivallan ihannointi heijastuu myös vahvasti
    slummien musiikissa.

    Toisaalta jotkut artistit laulavat väkivaltaa vastaan, ja selittävän
    slummien ongelmien johtuvan köyhyydestä.

    – Tämän laulun voi ymmärtää ainoastaan slummien
    asukkaat!, huudahtaa konserttinsa aluksi reggae-artisti.

    Tietsä
    miltä tuntuu, kun vatsa kramppaa nälästä…

    Herreran dokumentti on väkevä ja rehellinen kuvaus Panama Cityn
    slummeista. Dokumentissa ei ole kertojaa alleviivaamassa tai selittämässä
    otoksia, vaan Herrera antaa otosten puhua puolestaan.

    Herrera korostaa, ettei hän ole poliittinen ohjaaja. Hän vain
    näyttää slummien todellisuuden. Katsojalle jää
    vastuu mitä ajatella slummien arjesta ja syistä niiden ongelmiin.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    Sheikh Maqsoudissa, Aleppon kaupunginosassa, rikollisen poliittisen islamin liike, joka Syyriassa on kylvänyt väkivallan siemeniä, on saanut viime aikoina luvan lännen ja Yhdys

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Yleinen
    10.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Caracas kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Politiikka
    9.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Venezuelan kommunistit kritisoivat vallan keskittämistä – syveneekö johdon autoritaarinen kurssi?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!