Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Talouskuri jyrää demokratian

    Teoria
    1.6.2015 - 8:00
    Marko Korvela

    Mitä Euroopan velkakriisi on aiheuttanut demokratialle? Tutkijakaksikko Mikko Remes ja Matti Ylönen yrittävät selvittää muun muassa tätä kysymystä uutuuskirjassaan Velkatohtorit (Into). Remes ja Ylönen tekivät 50 haastattelua kuudessa maassa kartoittaessaan velan poliittista historiaa. Pääosaan nousee edelleen ajankohtainen Kreikan velkakurimus, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia koko Euroopalle.

    Matti Ylönen muistutti, että velkakriiseillä on pitkä historia kehittyvissä maissa. Meksikon valtio ilmoitti 1982 ajavansa konkurssiin ulkomaisilta pankeilta ottamiaan lainoja. Tehtiin velkajärjestely, josta muodostui esikuva myöhemmille vastaaville. Ylösen mukaan järjestelyyn vaikutti ideologisesti Yhdysvaltain Ronald Reaganin hallinnon ajama talouden uusliberalismi.

    1980-1990-lukujen edetessä useamman kehittyvän maan velkaongelmia setvittäessä esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF joutui tarkistamaan omia oppejaan. Ylösen ja Remeksen mielestä onkin erikoista, että Euroopan velkakriisiä yritetään nyt ratkoa keinoilla, jotka on jo aiemmin havaittu toimimattomiksi.

    Talouskuriuskovaiset Saksa ja Suomi

    Mikko Remes totesi, että Kreikassa oli valtava korruptio-ongelma. Vaikka maan julkinen velka onkin suuri, ei tavalliselle kreikkalaiselle ole tarjottu sen ihmeellisemmin esimerkiksi julkisia palveluja. Myytti laiskoista, sosiaaliturvalla elävistä kreikkalaisista elää silti Suomessakin vahvana.

    Velkakriisin myötä EU-komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n muodostama troikka on ottanut Kreikan haltuun. Velkaehtosopimuksissa on ollut useita pikkutarkkoja määräyksiä Kreikan julkisen sektorin kurittamiseksi.
    – Leikkaukset ovat olleet mittaluokaltaan valtavia. Esimerkiksi Kreikan terveydenhuollon budjettikuri on kiristetty tasolle, jota ei muualla Euroopassa noudateta, kertoi Remes.

    Vuoden alussa valtaan noussut radikaalivasemmistolainen Syriza lähti liikkeelle kunnianhimoisella ohjelmalla, jonka tavoitteena on muuttaa koko euroalueen talous- ja finanssipolitiikan suunta. Valitettavasti Syriza on jätetty kamppailussaan yksin. Suomi on Saksan ohella ollut kovimpia talouskurin kannattajia – osittain varmasti siksi, että myös Suomen talouspolitiikassa on valittu leikkausten ja sopeutusten tie.
    Matti Ylönen totesikin, että Suomi ja Saksa liki ainoina maina uskovat talouskuripolitiikan autuuteen. Muualla maailmassa taloustieteilijät ja poliitikot ovat kääntyneet hyväksymään sen tosiasian, että leikkaamalla ei taloutta paranneta eikä velkaantumista helpoteta.

    Sopimuksia rikotaan puolin ja toisin

    Kreikan uutta hallitusta on syytetty sopimusten rikkomisesta. Mikko Remes huomautti, ettei EU:kaan sopimuksia noudata. Esimerkiksi Saksa allekirjoitti 2012 YK:n kestävän velan periaatteet, joille on Kreikan tapauksessa viitattu kintaalla.
    Troikka on myös huijannut Kreikkaa katteettomilla talouskasvun ja työllisyyden parantamisen lupauksilla. Velkaohjelmien vaatimat rakenneuudistukset ovat käytännössä olleet tärkeiden julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien leikkauksia ja valtion omaisuuden yksityistämistä. Taloutta ”korjaavilla” toimenpiteillä Kreikan bruttokansantuotteesta on pyyhkäisty neljännes pois ja nuorisotyöttömyys huitelee 50 prosentissa.

    Sen sijaan velkaohjelmissa mainittu korruptiontorjunta on ennen Syrizan valtaannousua ollut olematonta.
    Unohtaa ei myöskään sovi sitä, miten innokkaasti pohjoisista euromaista on myyty aseita Kreikalle. Vielä pari vuotta sitten Kreikka oli maailman viidenneksi suurin aseostaja.

    Demokratian vastaiset tuulet

    Mikä on talouskurin ja demokratian suhde? Remeksen ja Ylösen mukaan Euroopassa puhaltavat nyt demokratian vastaiset tuulet.

    Demokratian ylläpito edellyttää ristiriitojen, erimielisyyksien ja kitkatekijöiden ratkomista demokraattisilla foorumeilla ja toimintatavoilla. Epädemokraattinen ja epäonnistunut talouspolitiikka on jo nyt vahvistanut demokratian vastaisia liikkeitä Euroopassa. Kun talouden ”rakennesopeutukset” ja leikkaukset eivät demokratian kautta onnistu, haetaan ratkaisuja konsulteilta ja selvitysmiehiltä, jotka sitten toteuttavat uudistuksia.

    Kreikan tilanne on edelleen tukala. Maan on määrä maksaa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle 300 miljoonaa kesäkuun 5. päivä. Se on ensimmäinen neljästä kesäkuussa erääntyvästä maksusta, joiden yhteissumma on 1,6 miljardia euroa.

    ((KUVA 1))

    Velka on valtaa

    Velkasuhde on nykykapitalismissa entistä keskeisempi yhteiskunnallinen valtasuhde, joidenkin mielestä jopa pääomasuhteen perusmuoto. Filosofi Eetu Virén esitteli kahden eteläeurooppalaisen marxilaisen ajattelijan, Maurizio Lazzaraton sekä Christian Marazzin näkemyksiä.

    Velalla on luotu kulutuskysyntää erityisesti Yhdysvalloissa, missä palkat eivät ole 40 vuoteen nousseet. Virénin mukaan velkaantuminen on sittemmin levinnyt laajasti työn ja tuotannon alueille, mutta sillä on myös merkitystä ihmisen subjektiuden, toimijuuden tuottamisessa. Velka on elämän ja ajan haltuunoton tehokas tekniikka. Velka pitää yksilön nöyränä, ja Suomessakin meitä kaikkia syyllistetään valtionvelan suuresta määrästä.
    Virénin mukaan olennaista onkin syyllisyysaspekti. Saksan kielen sana ’schuld’ jopa tarkoittaa sekä velkaa että syyllisyyttä.

    Uusliberalistinen talouspolitiikka ankkuroituu vahvasti velalle ja näkee sen keinona hyökätä julkista sektoria kohtaan. Leikkaushysteriassa ei kyse olekaan talouskasvun tavoittelusta. Virénin mukaan on selvää, että leikkaukset halvaannuttavat taloutta edelleen.

    Tarkoituksena onkin ennen muuta valtion ja julkisen sektorin roolin pienentäminen ja työnantajien neuvotteluaseman parantaminen. Talouspolitiikan ainoaksi tavoitteeksi otetaan yritysjohtajien nuoleskelu.

    Riisto entistä väkivaltaisempaa

    Christian Marazzi korostaa, että ei ole olemassa ”hyvää”, reaaliselle tuotannolle perustuvaa teollisuuskapitalismia ja sen vastakohtana ”huonoa”, keinottelulle rakentuvaa finanssikapitalismia. Ne ovat yhden ja saman kapitalismin eri puolet, jotka ovat historiallisesti aina kietoutuneet toisiinsa ja joita ei voi erottaa toisistaan.

    Marazzin mielestä nykykapitalismissa riisto on entistä väkivaltaisempaa. Eräs taktiikka on ylivelkaannuttaa suuria joukkoja. Esimerkiksi Yhdysvaltain paljon puhutussa subprime-järjestelmässä annettiin käytännössä maksukyvyttömille kotitalouksille kiskuriluottoja. Niiden avulla kupattiin miljarditolkulla rahaa vähävaraisilta perheiltä liikepankkien voittoihin.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    1920px Jyväskylä 2019 04 13 kuva Tiia Monto
    Mielipiteet
    6.4.2026
    Juha Ruokola

    Ole hiljaa ja äänestä!

    Puoluerekisterin kirjo on melko värikäs vasemmalta oikealle ja toisinpäin.

    Kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta eivät ole irrallisia todellisuudesta – REDH rakentaa vastarintaa ja ajattelua yli rajojen. Kuva Estefania Rivero CCO 4.0.
    Ulkomaat
    5.4.2026
    Kauri Suárez

    Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

    Peace Maailma kylässä 2025 kuva Tanja Ryhänen
    Kulttuuri
    4.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Dekolonisaatio ja diasporan toimijuus Maailma kylässä -festivaalin ytimessä – mutta kuka voi osallistua festivaaliin?

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!