Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kapitalismin holokaustin äärellä

    Teoria
    6.11.2014 - 15:43
    Marko Korvela
    Nelli Korvela
    Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa vieraillut Göran Therborn (oik.) selvensi eriarvoisuuden tappavia mekanismeja. Haastattelijana toimi J.-P. Roos. / Nelli Korvela |

    Työttömyys lisää kuolleisuutta. Jopa työttömien miesten vaimojen on havaittu päätyvän hautaan muita avioituneita naisia aikaisemmin.

    Ruotsalaissyntyinen sosiologi ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessori Göran Therborn vie meidät uutuuskirjassaan kapitalismin holokaustin äärelle. Eriarvoisuus tappaa –teos (Vastapaino) kertoo suoraan siitä, miten kasvava epätasa-arvo todellakin vaikuttaa ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn niin radikaalisti, että se lyhentää ihmisten elämää.

    Kyse ei ole mutu-tuntumasta, vaan Therborn osoittaa laajojen tutkimusten ja aineistojen perusteella mekanismeja ja syy-seuraus-suhteita, joita on vaikea kiistää.

    Ennenaikaisia kuolemia

    Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa vieraillut Göran Therborn selvensi eriarvoisuuden tappavia mekanismeja.

    – Kyseessä on psykosomaattinen prosessi. Epäoikeudenmukaisuuden, syrjäytymisen, nöyryytyksen ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemukset aiheuttavat keholle stressitilan. Tämän vuoksi esimerkiksi immuniteetti heikkenee ja infektioalttius kasvaa. Vaikka lääketieteellisessä mekanismissa on vielä selittämistä, on todistusaineisto vahvaa: eriarvoisuus aiheuttaa eliniän lyhenemistä ja ennenaikaisia kuolemia.

    Esimerkiksi Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten perusteella voitiin todeta, että odotettavissa oleva elinikä korreloi vahvasti yhteiskunnallisen aseman kanssa. Myös riskialttiit elämäntavat – tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja liikalihavuus – keskittyivät huono-osaisille.

    Therborn huomauttaa, että eriarvoisuus ei vain tapa. Se tuottaa yhteisöihin vakavia ristiriitoja.

    – Ei tarvitse kuin tarkastella kaupunkeja, joissa tuloerot ovat suuria – esimerkiksi Brasilian Sao Paoloa tai Etelä-Afrikan Johannesburgia. Väkivalta, rikokset ja pelko vallitsevat rahvaan joukossa, kun taas kaikkein rikkaimmat ja vahvimmat voivat elää tuhlailevaa elämää.

    Kolmenlaista eriarvoisuutta

    Göran Therborn tarkastelee eriarvoisuutta kolmesta näkökulmasta, terveyden, merkityksellisyyden ja resurssien kannalta. Yleensä kiinnitetään huomiota vain jälkimmäiseen, mutta se on Therbornin mukaan virhe.

    – Terveydessä kyse on elämästä ja kuolemasta. Epätasa-arvo eliniän odotteissa täytyy ottaa vakavasti, koska tässä suhteessa eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti viimeisimmän 25 vuoden ajan. Ja eri maiden yhteiskuntaluokkien väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot.

    Therborn tarkastelee eriarvoisuutta maailman mittakaavassa. Terveyserot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat kasvamassa. Syynä tähän on se, että varakkaat elävät entistä pitempään ja terveempinä.

    – Suomessakin köyhät kansaosat kuolevat nykyään keskimääräistä aiemmin kuin kymmenen-kaksikymmentä vuotta sitten, toteaa Therborn.

    Toisaalta esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa kehitys on kulkenut viime vuosikymmeninä parempaan suuntaan.

    Merkityksellisyyden eriarvoisuudella Therborn tarkoittaa rasismia, seksismiä, naisvihaa, kaikenlaista syrjivää kohtelua. Tältä osin tilanne on muuttunut paremmaksi 1900-luvun loppupuolelta saakka, vaikka erot eri maapallon osien välillä ovat suuret.

    Edistystä Latinalaisessa Amerikassa

    Taloudellinen eli resurssien eriarvoisuus on Therbornin mukaan kasvanut huomattavasti, ja vauhti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vain kiihtyy. Maailman keskiarvoa ovat muuttaneet parempaan suuntaan suurten väkimäärien maiden kuten Kiinan ja Intian talouskasvu, joka on nostanut valtavasti väkeä köyhyydestä.

    Therbornin arvion mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tuloerot ja terveyserot tulevat tätä menoa lähitulevaisuudessa kasvamaan. Sen sijaan muualla maailmassa tilanne on parempi. Erityisesti Therborn mainitsee Latinalaisen Amerikan, jossa vasemmistovetoiset, edistykselliset poliittiset liikkeet toimivat tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta – ja ovat innoittajina myös meille.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    1920px Jyväskylä 2019 04 13 kuva Tiia Monto
    Mielipiteet
    6.4.2026
    Juha Ruokola

    Ole hiljaa ja äänestä!

    Puoluerekisterin kirjo on melko värikäs vasemmalta oikealle ja toisinpäin.

    Kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta eivät ole irrallisia todellisuudesta – REDH rakentaa vastarintaa ja ajattelua yli rajojen. Kuva Estefania Rivero CCO 4.0.
    Ulkomaat
    5.4.2026
    Kauri Suárez

    Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

    Peace Maailma kylässä 2025 kuva Tanja Ryhänen
    Kulttuuri
    4.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Dekolonisaatio ja diasporan toimijuus Maailma kylässä -festivaalin ytimessä – mutta kuka voi osallistua festivaaliin?

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!