Vantaalainen hyönteistieteilijä ja dosentti Lena Huldén on nimetty Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa. Huldénin ehdokkuuden myötä SKP:n ja sitoutumattomien lista on nyt täynnä.

Huldén pitää tärkeänä sitä, että on olemassa useita EU-kriittisiä vaihtoehtoja – ja vaihtoehtoja pitää antaa. Kysymykseen Euroopan unionin suurimmista ongelmista hän vastaa epäröimättä.

– Yksinkertaisesti demokratiavaje.

Huldénin mukaan melkein 80 prosenttia Suomen eduskunnan tekemistä päätöksistä tehdään nykyään EU:n vaatimusten mukaan, ja ne pitää vain ajaa jäsenmaassa läpi.

– Se EU, mihin aikanaan liityttiin, ei ole enää sama. On tapahtunut valtava vallansiirto Brysseliin.

Monimuotoisuus turvattava

Huldén kokee ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset erityisen tärkeiksi. Esimerkiksi jonkin verran julkisuuteenkin nousseet EU:n alueella tapahtuvien eläinkuljetusten ongelmat koskevat valitettavasti myös Suomea.

– Nykyään teurastetaan siellä, missä se on halvinta. Kuljetukset ovat aivan liian pitkiä, ja monet niistä ovat myös täysin turhia, Huldén sanoo.

Ehdottomasti polttavin ympäristöongelma Huldénin mielestä on luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Siihen liittyy oleellisesti maankäyttö, jossa Huldénin mukaan pitäisi olla äärimmäisen tarkka ja säästää mahdollisimman paljon koskematonta maata. Koko luonnon geenivarantoa tarvitaan.

Kasvitautien ja eläintautien liikkuessa yhä nopeammin tulisi jalostuksen pysyä kelkassa.

– Muuten ei ole ruokaa näille seitsemälle miljardille ihmiselle, pian paljon useammalle, Huldén perustelee.

EU:n maatalouspolitiikkaa tulisikin tehdä tieteelliseltä pohjalta. EU:ssa ei Huldénin mukaan haluta käyttää tieteellisesti tutkittuja moderneja menetelmiä, ja esimerkiksi geenimanipulaatiota vältetään vääristä syistä. Se on hänestä vain tekniikka, jonka ero perinteiseen jalostukseen on ”veteen piirretty viiva”.

– Vastustan ehdottomasti sitä mitä Monsanto tekee, mutta se ei oo geenimanipulaation ongelma, vaan kapitalismin ongelma. Näissä menee puurot ja vellit sekaisin, Huldén sanoo.

Hänen mukaansa vaikkapa kaksivuotisen viljan kehittäminen toisi valtavasti hyötyä, ja esimerkiksi öljyä kuluisi vähemmän.

Maapallon koko ajan kasvava väestö on pystyttävä ruokkimaan. Huldénin mukaan se on mahdollista, mutta kapitalistiseen järjestelmään ei ole varaa.

– Ei yksinkertaisesti ole varaa voittoihin, hän painottaa.

Sosialismi rationaalista

Huldénin mukaan suurimmat ympäristötuhot aiheuttaa ruuantuotanto. Lihantuotantoa ekologisempaa olisi esimerkiksi kasvattaa ruuaksi hyönteisiä, jotka ovat hyvä ja halpa proteiinin lähde.

Etelä-Euroopassa ja länsimaiden ulkopuolella hyönteisiä jo syödään. Suomessa tällä hetkellä Evira rajoittaa hyönteisten syönnin mahdollisuutta, mutta suurimpana esteenä Huldénin mukaan ovat ennakkoluulot.

– Lainsäädännön muuttaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin ihmisten ennakkoluulojen murtaminen, hän sanoo.

Myös kala on järkevä proteiinin lähde, mutta siihen liittyy muun muassa ylikalastusongelmat. Huldénin mukaan nekin kuitenkin pohjimmiltaan aiheutuvat valtiollisiin rajoihin pakottavasta kapitalismista.

– Uskon siihen, että ihminen loppujen lopuksi on rationaalinen, ja ainoa rationaalinen ratkaisu on sosialismi.

Tiedettä kaikille

Huldénilla on tällä hetkellä työn alla kaksi kirjaprojektia: rutto-aiheinen tietokirja sekä keittokirja hyönteissyönnistä. Tutkimustyönsä ohella hän tekee myös erilaisia keikkatöitä sekä opettaa Espoon työväenopistossa kursseilla, jotka käsittelevät muun muassa hyönteissyöntiä, puutarhatuholaisia ja eläimiä tautien levittäjinä.

Huldén pitää tieteen popularisointia tärkeänä, koska jos tutkijat eivät sitä tee, sitä ryhtyvät tekemään toimittajat.

– Ja siitä ei tule mitään.

Huldén toivoo pystyvänsä innostamaan ihmisiä tieteestä. Se voi pitkällä tähtäimellä vaikuttaa myös tieteen rahoitukseen, joka verorahojen varassa olevana on pitkälle kiinni siitä, mitä suuri yleisö pitää tärkeänä.

Mitä enemmän asioita ymmärtää, sitä enemmän kasvaa myös sietämiskyky. Huldén selittää usein kursseillaan, kuinka pelkästään Suomessa päätyy vuosittain viisi miljoonaa pikkulintua kissojen suihin. Ja kun vaikkapa tiaispari syö hyönteisiä 30 kiloa, voi ymmärtää, että pikkulinnut on hyvä pitää puutarhassa ja kissat kytkettyinä tai sisätiloissa.

– Mä tykkään tilastoista, Lena Huldén naurahtaa.

SKP:n eurovaalisivut >>>