Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kontula juhlii läpi vuoden

    Kotimaa
    20.3.2014 - 15:09
    Irene Auer
    Irene Auer
    – Munkkiniemestä Kallion kautta Kontulaan muuttaneena voin vain ihmetellä ihmisten ennakkoluuloja kaunista

    Maaliskuun 18. päivä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun itähelsinkiläisen Kontulan asuinalueen perustamisasiakirja muurattiin siirtolohkareeseen Porttitien metsikköön. Juhlapäivän kunniaksi Kontulan ostoskeskuksessa oli kahvitarjoilu ja paikalla esiintyi Jussi Raittinen.

    50-vuotiasta Kontulaa juhlistetaan tämän vuoden aikana kymmenillä tapahtumilla. Luvassa on muun muassa festareita, taide- ja valokuvanäyttelyitä, yhteisötaideteoksia, kulttuurien viikonloppu ja ylipormestarin asukasilta. Elokuussa järjestetään jo yhdennentoista kerran Itä-Helsingin suurimmaksi kulttuuritapahtumaksi muodostunut KontuFestari. Kaikkiin juhlavuoden tapahtumiin on vapaa pääsy.

    Ongelmalähiön leima

    1960-luvulla Helsinki kärsi valtavasta asuntopulasta. Kaupunki käynnisti tuolloin historiansa suurimman asuintalojen aluerakentamisen, ja Kontula kohosi muutamassa vuodessa mäntyiselle hiekkakankaalle. Ensimmäiset asukkaat muuttivat nopeasti valmistuneisiin elementtitaloihin loppuvuonna 1964. Aikoinaan yli 20 000 asukkaan Kontula oli Suomen suurin lähiö.

    Kontula sai jo varhain osakseen ongelmalähiön leiman. Muun muassa päihteiden käyttöön ja nuorten jengiytymiseen yhdistettyjä ongelmia alueella oli, mutta niitä tapasi media myös liioitella. Kontula nostettiin usein esimerkiksi, kun lähiöistä tai sosiaalisista ongelmista kirjoitettiin yleisesti.

    Pitkään kestänyt palveluiden ja infrastruktuurin keskeneräisyys kurjistivat osaltaan Kontulan kuvaa. Palvelut kuitenkin paranivat merkittävästi, kun vuonna 1967 valmistui ostoskeskus ja vuonna 1975 kirjasto ja nuorisotalo. Metroverkko ulotettiin Kontulaan vuonna 1986, mikä paransi yhteyksiä Itäkeskukseen ja kantakaupunkiin.

    1990-luvun lama iski erityisen rankasti Kontulaan, jossa oli paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä. Muutaman prosentin työttömyysaste nousi parissa vuodessa yli 20 prosenttiin, eikä se vieläkään ole laskenut takaisin muun Helsingin tasolle.

    Mainettaan parempi

    Harva kontulalainen tunnistaa kotiseutuaan lähiökurjuuden kuvauksista.

    – Munkkiniemestä Kallion kautta Kontulaan muuttaneena voin vain ihmetellä ihmisten ennakkoluuloja kaunista, vanhaa lähiötä kohtaan, sanoo Marikki Patrikka.

    – Oikeasti Kontula on ihanan yhteisöllinen asuinalue, jossa tunnetaan vielä aitoa kaupunginosaylpeyttä ja välitetään naapureista, hän lisää.

    Vuonna 2006 Suomen kotiseutuliitto valitsi Kontulan vuoden kaupunginosaksi.

    Kontulan juhlavuoden ohjelma: www.mellunkyla.fi


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    1920px Jyväskylä 2019 04 13 kuva Tiia Monto
    Mielipiteet
    6.4.2026
    Juha Ruokola

    Ole hiljaa ja äänestä!

    Puoluerekisterin kirjo on melko värikäs vasemmalta oikealle ja toisinpäin.

    Kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta eivät ole irrallisia todellisuudesta – REDH rakentaa vastarintaa ja ajattelua yli rajojen. Kuva Estefania Rivero CCO 4.0.
    Ulkomaat
    5.4.2026
    Kauri Suárez

    Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

    Peace Maailma kylässä 2025 kuva Tanja Ryhänen
    Kulttuuri
    4.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Dekolonisaatio ja diasporan toimijuus Maailma kylässä -festivaalin ytimessä – mutta kuka voi osallistua festivaaliin?

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!