Rauhanpuolustajien yleiskokous 8. kesäkuuta vaati Suomelta jämäkämpiä ja johdonmukaisempia tekoja Israelin toteuttaman kansanmurhan lopettamiseksi.

Hallitus jätti toukokuussa lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lausuntoja luonnokseen jätti 98 erilaista tahoa kansalaisjärjestöistä ja liitoista aina viranomaisiin asti. Monet näistä löysivät puutteita ohjelmaluonnoksesta.

Tiistaina kirjoitettiin synkkä luku eduskunnan perustuslakivaliokunnan historiaan. Valiokunnan enemmistö hyväksyi hallituksen esittämän ns. käännytyslain, jolla voidaan estää ihmisiä hakemasta turvapaikkaa Suomen rajoilla. Jos eduskunta hyväksyy käännytyslain siihen esitetyin pienin viilauksin, Suomi siirtyy aiemmin oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta arvostelemiensa Unkarin ja Puolan tielle.

Hallituksen päätös lakkauttaa rauhantyön yleisavustus vuoden 2025 alusta ei ole ainoastaan tyly rauhantyötä kohtaan, vaan myös historiallisesti poikkeuksellinen. Vastaavaa linjausta pitää etsiä 1930-luvulta. Hallituksen viesti tuntuu olevan, ettei rauhaa ja rauhantyötä haluta tukea, mikä on outoa nykyisessä tilanteessa Euroopassa. Tiedonantaja haastatteli Rauhanliiton tiedottaja Julia Jernvallia.

Sosiaalisen kompromissin aikakaudella vallinnut luokkapolitiikka on väistynyt identiteettipolitiikan ja liberaalin ihmisoikeuskeskustelun tieltä. Artikkelissa tarkastellaan käsitteellisiä, filosofisia ja historiallisia syitä siihen, miksi talouden demokratisointipyrkimysten kautta saavutettua sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien perinteisten sosialististen vaatimusten ja toisaalta sukupuolen, etnisyyden ja kulttuuri-identiteetin tunnustamisen ja syrjimättömyyden puolesta käytävän edistyksellisen ihmisoikeuskeskustelun välinen jännite on kasvanut.

Taistelu työstä ja toimeentulosta on tänään niin ankaraa, että moni ei pysty nousemaan ja puhumaan edes omien oikeuksiensa puolesta. Sateenkaarevat työläiset kärsivät oikeistolaistuvassa yhteiskunnassamme monenlaisesta syrjinnästä, jota tapahtuu muun muassa yhteiskuntaluokan, työelämän aseman sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi.