Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
Kulttuurilehtituen leikkaus johtaa lehtikuolemiin
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt Taiteen edistämiskeskus TAIKE:n uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Eduskunta ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä budjetista, joten leikkaukset voi vielä perua. Poliittisella ohjauksella asiaan voisi Kultin näkemyksen mukaan vielä puuttua, ja tuleekin puuttua. Kultti vaatii hallitusta turvaamaan pienlehtien olemassaolon ja poistamaan leikkaukset.
– Tämä on monille erikoislehdille todellinen katastrofi, ja osa lehdistä joutuu lopettamaan toimintansa. Jo painokustannusten ja postin hintojen jatkuvat korotukset ovat olleet viime vuosina suuri haaste ilman tätäkin järkyttävää uutista. Tämän vuoden valtionapukriteereissä korostettiin vielä, kuinka lehtien palkkojen ja palkkioiden tulee olla riittäviä. Tämä yhtälö on käytännössä täysin mahdoton samalla kun valtionapuja leikataan, harmittelee Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Median kustannuskriisi on suuri uhka Kultin jäsenlehdille.
Kulttuurilehdille kaavaillun leikkauksen mittakaava (mahdollisesti jopa 120 000 €) on kaikkien valtion sinällään ymmärrettävien säästötoimien keskellä mitätön, mutta sen vaikutukset median kokonaisuuteen ovat valtavia. Samalla kun yleisön mahdollisuus saada erilaisia näkökulmia kapenee, toimittajien työmahdollisuudet vähenevät entisestään.
– Taiken tiedotteessa luvataan, että heidän avustustensa yleisleikkauksesta huolimatta on mahdollista turvata eri taiteenalojen uudistumisen mahdollisuudet. Sitä ei kerrota miten erikoislehtien uudistuminen - esimerkiksi niiden digisiirtymä - turvataan tilanteessa, missä suurimmat leikkaukset kohdistetaan juuri niihin. Kulttuurilehtiin tehtävät leikkaukset huonontavat myös taiteenalojen asemaa. Samaan aikaan kun valtavirtamediat ovat vähentäneet rajusti kritiikkejä ja yleensä kulttuurijuttuja, näin kohdennettu leikkaus juuri tähän alueeseen erikoistuneeseen mediaan vie tuhkatkin pesästä, Rantanen muistuttaa.
Median kustannuskriisi on suuri uhka Kultin jäsenlehdille. Nämä lehdet ovat omien taiteen- ja tieteenlajiensa keskeisiä keskustelufoorumeita, ja niillä on suuri vaikutus siihen, miten niiden aiheet suodattuvat yleisjulkisuuteen.
– Lisäksi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet kärsivät siitä mistä valtamediatkin, eli printtilehtien tilaaminen on vähentynyt. Juttuja luetaan mieluummin netissä, missä niiden odotetaan olevan ilmaisia. Niitä ilmaisia juttuja kuitenkin tulee vain jos journalismin tekemiseen tulee jostain resursseja, Rantanen jatkaa.
Vuonna 2023 Suomessa kulttuuri- ja mielipidelehdille myönnettiin valtionapua 798 000 €. Ruotsissa vastaava tuki lehdille vuonna 2022 oli noin 2,3 m€, ja Norjassa noin 2,7 m€. Kulttuurilehtien saama avustussumma on Suomessa huomattavan pieni verrattuna lähimpiin naapurimaihin. Kaikissa näissä maissa kulttuurilehdille myönnetty tuki on noussut tasaisesti – Suomessa ei.
Kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään.
– Kyllähän tämä on linjaus, jossa kuvitellaan, että myös pienellä kielialueella erikoismedian pitää olla kaupallisesti kannattavaa. Valitettavasti tästä seuraa journalistisen median monimuotoisuuden entistäkin vahvempi kaventuminen. Nyt jos koskaan kenen tahansa kannattaa tilata niitä lehtiä, joiden toivoo vielä jatkavan, toteaa Rantanen lopuksi.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 23 / 96
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kellokoskella asuva lauluntekijä/räppäri Mika Leminen alias MC Cepa on noussut viime vuosien aikana rap-skenen tietoisuuteen terävien punchliniensa sekä kantaaottavaan sävyyn maailmaa havainnoivien riimiensä voimin. Mutta mikä on sijaisräppäri–metodi?
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.