Klovni pysähtyy keskelle katua ja kysyy suoraan: voiko tässä maailmassa vielä kohdata, ajatella ja tuntea? Pandin sirkus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan lauluin, liikkein ja runoin ravistelee rauhan, solidaarisuuden ja kulttuurin puolesta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantalan johdolla syntyy esitys, joka ei viihdytä eskapismilla vaan herättää toivoa toisin toimimisen mahdollisuudesta.
Satelliitit paljastavat: Luonto ei tarvitse voittoa – se tarvitsee rauhaa
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkimusryhmä on seurannut yli 20 vuoden ajan satelliittikuvien avulla, miten ennallistaminen vaikuttaa turvemailla. Tulokset ovat selviä: kun ojitettu suo saa rauhan, se alkaa muistuttaa luonnontilaa – ainakin lämpötilan ja heijastavuuden osalta – jo kymmenessä vuodessa. Kasvillisuus ottaa aikansa, mutta suunta on selvä.
”Heijastavuus ja lämpötila muuttuvat nopeammin turvemaan vettyessä, mutta kasvillisuuden palaaminen kestää kauemmin”, sanoo tutkijatohtori Iuliia Burdun. Hän muistuttaa, että pelkkä ojien tukkiminen ei riitä: ”Tarvitaan muitakin toimenpiteitä. Puustoisilla soilla se voi tarkoittaa puiden kaatamista, turpeennostoalueilla sammaleen istuttamista.”
Tämä on ekologiaa ja politiikkaa. Ojitetut suot ovat kapitalistisen maankäytön jälkiä: metsäteollisuuden, maatalouden ja turpeennoston jäljiltä kuivuneet ekosysteemit ovat nyt ilmastopommi.
Ojitetut suot vastaavat noin viittä prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Ja silti ennallistaminen jää usein paperille, koska se on ”kallis urakka”. Professori Miina Rautiainen sanoo suoraan: ”Pelkillä maastomittauksilla sen onnistumista ja vaikutuksia on mahdotonta seurata.” Tarvitaan satelliitteja, dataa, tiedettä – mutta ennen kaikkea poliittista tahtoa.
Kirjoittajan artikkelit
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
- ‹ edellinen
- 5 / 8
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.