Kapitalismi kyykyttää kehittyviä maita

Sevillassa pidetty YK:n kestävän kehityksen rahoituskonferenssi - FfD4 päättyi (3.7.) juhlavin sanoin ja 3 500 miljardin euron vuosittaisella lupauksella. Juhlapuheiden takaa paljastuu tuttu kaava: pääoma päättää, kansa maksaa.

”Loppuasiakirjan olemassaolo itsessään oli kevyt voitto”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu. Hän viittaa siihen, että Yhdysvallat ei osallistunut lainkaan – ei konferenssiin eikä asiakirjan laadintaan.

Kapitalistisen maailmanjärjestyksen ydinvaltio pysytteli poissa, mutta sen varjo lankesi koko prosessin ylle. Konferenssissa sovittiin tavoitteesta kerätä vuosittain 3 500 miljardia euroa kestävän kehityksen edistämiseen. Sopimuksen takana on valtaosa YK:n jäsenmaista. Rahoitus pyritään saamaan kokoon esimerkiksi järjestelemällä velkoja, parantamalla maiden verojärjestelmiä sekä lisäämällä investointeja.

Myös kehitysyhteistyörahoituksella on roolinsa, erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten ja yhteisöjen tukemisessa. Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo osallistui FfD4:ään osana Suomen delegaatiota. Järjestöistä myös Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu olivat mukana.

Konferenssin päätöksissä korostettiin velkajärjestelyjä, verouudistuksia ja investointeja. Mutta kuka päättää, mitä investoidaan ja mihin? Kansalaisyhteiskunnan esitykset jäivät vesitetyiksi. YK:n veroyhteistyömekanismi, valtionvelkojen yleissopimus ja kehitysyhteistyön puitemekanismi – kaikki torjuttiin. Syyksi sanottiin, ettei YK jaksa. Mutta eikö juuri siksi sitä pitäisi vahvistaa?

”Demokratisointi jäi puolitiehen”, Nalbantoglu sanoo. Hänen mukaansa maailman talousjärjestelmissä pitäisi kuulua myös niiden ääni, jotka eivät ole markkinakelpoisia.

Mutta nykyjärjestelmä ei kuuntele, ellei ääni kuulu pörssikellojen tahtiin. ”Loppuasiakirjassa on laskujeni mukaan kuitenkin noin 40 konkreettista toimea, joihin jäsenmaat sitoutuvat. Esimerkiksi vauraat maat lisäävät tukeaan matalan tulotason maiden verojärjestelmien tehostamiseen ja kansalliseen budjettisuunnitteluun. Tavoite on kaksinkertaistaa tuki vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Nalbantoglu.

Sivutapahtuman pk-yritysten rahoitusasemasta

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) tytäryhtiö, yritysrahoitukseen ja pk-yritysten kapasiteetin vahvistamiseen keskittyvä FCA Investments osallistui konferenssiin järjestämällä sivutapahtuman erityisesti pk-yritysten rahoitusasemasta.

KUA:n erityisedustaja Jussi Ojalan mukaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa on kehittyvissä maissa pullonkauloja. Isoille yrityksille on tarjolla niin julkisesti tuettua kuin täysin markkinaehtoistakin rahoitusta. Mikroyrityksille on omia rahoitusvälineitä, kuten mikrolainoja. Väliin jäävät pk-yritykset, joille rahoituksen ja kapasiteettituen puute ovat kasvun esteitä. Toisaalta juuri pk-yritykset työllistävät ja toimivat usein kasvun moottoreina kehittyvissä maissa.

”Tästä syystä järjestimme FfD4:ssä sivutapahtuman teemalla ’missing middle’. Halusimme kiinnittää huomiota toisaalta pk-yritysten potentiaaliin, toisaalta niiden liian vähäisiin tukimuotoihin. Olen todella tyytyväinen, että saimme tapahtumaan mukaan avaintoimijoita, kuten pk-yrittäjiä, Suomen ja Ugandan hallitusten edustajia ja kehityspankkien johtajia”, sanoo Ojala.

Kapitalismi ei kehitä, se valikoi. Se ei rakenna yhteiskuntia, vaan tuotteistaa ne. Ja jos et mahdu tuotteeksi, jäät ulkopuolelle. Eikö kehitysyhteistyö ole enää solidaarisuutta vaan sijoitustoimintaa? Onko solidaarisuus muuttunut markkinaksi, jossa ihmisarvo mitataan tuottopotentiaalilla? Kylmä kapitalismi ja markkinat toki varmaan kehittävät köyhiä ja kehittyviä maita, mutta se suunta on ankara niille, jotka eivät pysty markkinatuotteeksi. Ihmisenä olemisen pitäisi riittää.