Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Keywords:
Suomalainen asebisnes kytkeytyy Gazan pommituksiin
50 antimilitaristista mielenosoittajaa kokoontui Laukaan Nammo-tehtaan porteille elokuussa. Ryhmä PATRIArkaatti Palasiksi sulki rahdin kuljetusväylän protestina suomalaisen aseteollisuuden roolista Gazan sodassa. Mielenosoittajat syyttivät Nammoa taloudellisesta hyötymisestä palestiinalaisten kansanmurhasta ja vaativat Suomen asepolitiikan radikaalia muutosta.
Ylen ja Reserviläinen-lehden mukaan Nammo-konserni, jonka omistavat Norjan valtio ja suomalainen Patria, on toimittanut aseita Israeliin myös sodan aikana. Vuoden 2023 loka–marraskuussa yhtiö vei Israeliin 1800 M141-sinkoa ja miljoonan euron arvosta ammuksia. Lisäksi Gazassa on nähty israelilaissotilaita käyttämässä Nammon valmistamia M72-sinkoja.
Suomen ja Israelin välinen asekauppa sai virallisen sinettinsä huhtikuussa 2023, heti Suomen NATO-jäsenyyden ratifioinnin jälkeen. Marraskuussa allekirjoitettu sopimus Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmästä on arvoltaan noin 316 miljoonaa euroa. Suomi on ensimmäinen maa Israelin ulkopuolella, joka järjestelmän hankkii.
Toimitusten on määrä alkaa asteittain lähivuosina. Puolustusjärjestelmään liittyy myös merkittäviä lisäoptioita ja huoltovarmuussopimuksia, joiden kerrotaan takaavan toimitukset myös poikkeusoloissa. Poikkeusoloilla tarkoitettaneen sotatilaa. Poliittisesti kauppa on herättänyt kritiikkiä erityisesti Gazan sodan ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Rauhanliike on vaatinut sopimuksen purkamista, mutta hallitus on ilmoittanut, ettei kauppaa peruta. Pääministeri Petteri Orpon mukaan uusia asekauppoja arvioitaisiin jatkossa kriittisemmin.
PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmän mukaan militarismin kasvu ei tuo rauhaa vaan lisää sodan riskiä. He kritisoivat asemenojen kasvua, joka heidän mukaansa vie resursseja terveydenhuollosta, koulutuksesta ja ekokriisin torjunnasta. “Kapitalismi vaatii jatkuvaa kasvua – ja viime kädessä se kasvu tapahtuu sodan kautta,” ryhmä totesi mediatiedotteessaan.
Mielenosoittajat vaativat muun muassa asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa, Suomen liittymistä Ottawan ja rypäleaseiden kieltosopimuksiin sekä ydinaseiden tuomisen rajaamista. He vastustavat myös Naton ja Yhdysvaltojen mahdollisia tukikohtia Suomessa ja Saamenmaalla.
Nammo-konserni, jonka omistavat Norjan valtio ja suomalainen Patria, on toimittanut aseita Israeliin myös sodan aikana. Konsernin pääkonttori sijaitsee Raufossissa, Norjassa. Kuva: Wikimedia Commons
Nammon asekomponenttien valmistus tapahtuu suomalaisella työvoimalla, mutta päätökset niiden käytöstä tehdään muualla. Vallan ja toimijuuden jakautuminen konkretisoituu: työväenluokka tuottaa, pääoma ohjaa. Patria vie elektroniikkaa ja tulenjohtolaitteita Israeliin, tekee yhteistyötä Plasan Sasanin* ja Lockheed Martinin** kanssa ja osallistuu panssaroitujen ajoneuvojen valmistukseen.
Kun suomalainen asevalmistaja osallistuu Gazan pommituksiin, kyse ei ole vain ulkopolitiikasta – kyse on siitä, millaisessa maailmassa halutaan elää. Kapitalismi markkinoistaa kaiken, myös kuoleman. Antikapitalismi ei ole pelkkää vastustamista, vaan kykyä hahmottaa toisenlainen yhteiskunta.
“Nammo käärii myös rahaa Gazassa käynnissä olevasta kansanmurhasta. Vastuullista aseteollisuutta ei ole olemassakaan, vaikka Nammo haluaisikin väittää niin”, sanotaan mielenosoittajien tiedotteessa.
PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä on Suomessa viime vuosina vaikuttanut, epämuodollinen aktiivisten kansalaisten muodostama yhteisö, joka tunnetaan erityisesti antimilitaristisesta suoran toiminnan aktivismista. Ryhmä on järjestänyt muun muassa tehtaiden ja yritysten porttien blokkaamisia, joissa he ovat häirinneet aseteollisuuden toimintaa, kuten Patrian ja Nammon ase- ja ampumatarviketehtaiden toimintaa Hämeenlinnassa ja Laukaassa.
Ryhmä on ilmaissut tavoitteikseen vastustaa Suomen asekauppaa (erityisesti ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa), aseiden vientiä ja aseteollisuuden yhteiskunnallista asemaa. Lisäksi he vaativat Suomen liittymistä YK:n rypäleaseiden kieltosopimukseen, vastustavat Naton ja muiden ulkovaltojen tukikohtia Suomessa, sekä peräänkuuluttavat asemenojen leikkaamista ja säästyneiden varojen ohjaamista rauhantyöhön ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.
PATRIArkaatti Palasiksi - ei ole virallinen järjestö, eikä sillä ole virallista johtoa, vaan kyseessä on löyhä verkosto huolestuneita kansalaisia, jotka haluavat kiinnittää huomiota Suomen asepolitiikkaan, aseteollisuuden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin ja yhteiskunnan militarisoitumiseen. Jäsenten henkilöllisyyttä ei yleensä tuoda esiin turvallisuussyistä. Ryhmän tempaukset ovat usein kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa.
*Israelilainen panssaroituja ajoneuvoja valmistava yritys
**Amerikkalainen maailman suurin aseteollisuuden konserni
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
- ‹ edellinen
- 10 / 15
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Uutiset
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.