Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
Keywords:
Työväenliikkeen ääni Gazan kansanmurhaa vastaan – STTK:n hallitus vaatii toimia
11.09.2025 - 07:45
STTK:n hallitus on liittynyt kansainväliseen vetoomukseen, jossa vaaditaan Gazan alueella tapahtuvan kansanmurhan välitöntä lopettamista. Kuva: Emma Grönqvist.
Suomen Toimihenkilöiden Keskusjärjestö STTK:n hallitus on astunut ulos hiljaisuuden kuplasta ja vaatii nyt konkreettisia toimia Gazan tragedian lopettamiseksi. STTK haastaa Suomen hallituksen epäselvän linjan Palestiinan valtion tunnustamisessa ja kutsuu työväenliikkeen mukaan globaaliin solidaarisuuteen.
”Tyhjiä vetoomuksia ei enää tarvita”, toteaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Hänen sanansa heijastavat työväenliikkeen moraalista velvollisuutta puuttua epäoikeudenmukaisuuteen. Palolan mukaan ”Suomen on oltava tässä rintamassa”, viitaten kansainvälisiin pyrkimyksiin tunnustaa Palestiinan valtio.
Gazassa on sodittu pian kaksi vuotta. Siviilien kärsimys on konkretisoitunut lukuihin, jotka eivät enää mahdu inhimillisen ymmärryksen piiriin: yli 60 000 kuollutta, satatuhatta aliravittua naista ja lasta. Israelin kansanmurhapolitiikka näkyy siinä, miten avustusrekkoja ei päästetä alueelle ja ruokajonoihin ammutaan.
Suomen Toimihenkilöiden Keskusjärjestö STTK on koulutettujen ammattilaisten ja asiantuntijoiden keskusjärjestö, joka toimii palkansaajien etujärjestönä työmarkkinoilla ja koostuu 12 jäsenliitosta sekä noin 400 000 jäsenestä Suomessa. Se keskittyy erityisesti toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työelämän etujen ajamiseen ja neuvottelutoimintaan.
STTK:n hallitus on liittynyt kansainväliseen vetoomukseen, jossa vaaditaan Gazan alueella tapahtuvan kansanmurhan välitöntä lopettamista. Eurooppalainen ay-kattojärjestö ETUC ja maailmanlaajuinen ITUC ovat jo aiemmin ottaneet voimakkaasti kantaa Israelin siviileihin kohdistamiin hyökkäyksiin, ja nyt STTK yhtyy näihin vaatimuksiin. Tiedotteessaan STTK korostaa, että yli 60 000 palestiinalaista on kuollut ja sadattuhannet kärsivät aliravitsemuksesta – tilanne, jota ei voi enää sivuuttaa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa: ”Suomen on oltava tässä rintamassa.” Tiedotteessa vaaditaan, että Suomi tunnustaa virallisesti Palestiinan valtion osana kahden valtion mallia ja että ihmisoikeusloukkaukset käsitellään kansainvälisissä tuomioistuimissa.
”Ammattiyhdistysliike ei ole vain palkkaneuvottelujen foorumi. Se on myös globaali toimija, joka voi – ja sen pitää – ottaa kantaa kansainväliseen oikeuteen, ihmisoikeuksiin ja vallan jakautumiseen. Kapitalismin markkinoistettu maailma ei tunne solidaarisuutta, mutta ammattiyhdistysliike voi sitä harjoittaa.”
STTK on keskusjärjestö, joka perustettiin 1940-luvun Suomessa toimihenkilöiden aseman vahvistamiseksi nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Järjestön jäsenistö on kasvanut vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja nykyisin sen kautta edunvalvontaa saa yli 400 000 koulutettua ammattilaista useiden jäsenliittojen kautta. STTK:n toiminta painottuu työelämän kehittämiseen, lainsäädäntöön vaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun työnantaja- ja viranomaistahojen kanssa. Järjestön mukaan sen tavoitteita ovat työelämän tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä jäsenten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. STTK korostaa eri osapuolten välistä neuvottelua ja tutkimukseen perustuvaa vaikuttamista, pitäen toiminnan lähtökohtana vastuullisuutta sekä reiluja pelisääntöjä suomalaisessa työelämässä.
Kirjoittajan artikkelit
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
- ‹ edellinen
- 11 / 17
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Politiikka + Uutiset
Affektiivinen polarisaatio repii Suomea tunnepohjaisesti kahtia. Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, kuinka puolueet muuttuvat identiteeteiksi ja politiikka tunteiden taisteluksi. Tämä ei ole vain demokratian ilmiö – se on kapitalismin seuraus. Tunteet kertovat, kuka saa tilaa ja kuka jää ulkopuolelle.
Työväenluokalla on sanottavaa – ja tarve tulla kuulluksi. Mutta Orpo–Purran hallitus ei kuuntele, eikä sen budjetti puhu ihmisille vaan pääomalle. Syksyn budjettiriihi osoittaa, miten julkiset palvelut, sosiaalinen asuminen ja kuntien rahoitus alistetaan markkinoiden logiikalle, samalla kun asevarusteluun löytyy miljardeja. Ara-järjestelmän alasajo ja asumistukien leikkaukset eivät ole yksittäisiä toimenpiteitä vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa yhteiskunnan vastuu siirretään yksityisille toimijoille. SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandbergin mukaan Orpo-Purran uusi budjetti luo luokkaeroja. Kommunistit rakentavat vaihtoehtoa, jossa resurssit palvelevat ihmisiä, eivät pääomaa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.