”Olemme kritiikittömästi rakastuneet ideaan lyhyemmästä työajasta”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ETLA:n kesäkolumni tuo laiturinnokkiin kriittisen näkökulman nelipäiväisestä työviikosta. "Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen väittää ja viittaa lyhyempää työaikaa ajavien tahojen puutteellisiin tutkimusasetelmiin. Kauhan vaatii lyhyemmästä työajasta vaikuttavuustutkimusta.
Keywords:
Verovähennysoikeuden poisto – luokkataistelun uusi kierros
Kun Orpo-Purran hallitus päätti kevään puoliväliriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, se ei ollut pelkkä budjettitekninen toimenpide. Se oli ideologinen isku – suora hyökkäys työväenluokan yhteisvaikuttamisen rakenteita vastaan. Kapitalismin koneisto ei lepää, ja nyt se yrittää purkaa lisää kollektiivista toimijuutta.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kiteyttää tilanteen: "Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio."
Dosentti Timo Viherkenttä muistuttaa, että jäsenmaksut ovat luonnollisia vähennyksiä, jotka liittyvät suoraan tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. Kun nämä pyritään tekemään vähennyskelvottomiksi, kyse ei ole enää verotuksesta vaan kurinpidosta. "Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita."
SAK:n Jarkko Eloranta kysyy osuvasti: "On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa muut tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina?"
STTK:n Antti Palola näkee hallituksen toiminnan ILOn sopimusten vastaisena: "Valtion pitäisi edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä."
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
- ‹ edellinen
- 3 / 10
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.