Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
Keywords:
Yli puolet yritystuesta maksettiin viime vuonna suuryrityksille
Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen yritystukitilastosta.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille.
– Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille. Alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista ja niin ikään alle 70 yritystä myönnetyistä tuista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista sai puolet kaikista suorista yritystuista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Myönnettyjen ja maksettujen tukien summat eroavat toisistaan, sillä myönnetyn tuen maksaminen voi esimerkiksi ajoittua usean vuoden ajalle tai myönnettyä tukea ei makseta kokonaan.
Keskimääräinen tuki oli viime vuonna 14 300 euroa yritystä kohden.
Teollisuuden alan yritykset olivat enemmistönä yritystukien saajissa: noin puolet suorasta yritystuesta maksettiin teollisuusyrityksille. Palvelualan yritykset saivat yritystuista 40 %.
– Metalliteollisuuden yritykset saivat ylivoimaisesti eniten suoria tukia. Metalliteollisuuden yrityksille maksettiin tukea lähes 240 miljoonaa euroa, Veistämö sanoo.
Takauksia myönnettiin viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista lähes kaksi miljardia myönnettiin asuntorakentamiseen.
Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin
Yritystuen kokonaissummasta eli 908 miljoonasta eurosta 383 miljoonaa maksettiin Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille. Pirkanmaalle maksettiin maakunnista toiseksi eniten, 69 miljoonaa euroa. Vähiten tukea sai Etelä-Karjala, 8,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla suorien yritystukien määrä on Manner-Suomen suurin suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia.
– Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon yksittäiseen hankkeeseen liittyvää tukea, Veistämö toteaa.
Kirjoittajan artikkelit
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan 430 miljoonan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.
Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Uusliberalistisen politiikan hengen mukaisesti tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen tekemiin päätöksiin, jotka kurjistavat työväenluokkaa entisestään.
- ‹ edellinen
- 11 / 96
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.