Suomessa on ollut käynnissä historiallinen työtaistelujen kevät. Eri aloilla on otettu laajasti käyttöön tehokas ase työtätekevien oikeuksien ajamiseen – joukkovoimaiset lakot.
Keywords:
Yli puolet yritystuesta maksettiin viime vuonna suuryrityksille
10.04.2025 - 15:00
Kuvituskuva Pixabay
Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen yritystukitilastosta.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille.
– Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille. Alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista ja niin ikään alle 70 yritystä myönnetyistä tuista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista sai puolet kaikista suorista yritystuista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Myönnettyjen ja maksettujen tukien summat eroavat toisistaan, sillä myönnetyn tuen maksaminen voi esimerkiksi ajoittua usean vuoden ajalle tai myönnettyä tukea ei makseta kokonaan.
Keskimääräinen tuki oli viime vuonna 14 300 euroa yritystä kohden.
Teollisuuden alan yritykset olivat enemmistönä yritystukien saajissa: noin puolet suorasta yritystuesta maksettiin teollisuusyrityksille. Palvelualan yritykset saivat yritystuista 40 %.
– Metalliteollisuuden yritykset saivat ylivoimaisesti eniten suoria tukia. Metalliteollisuuden yrityksille maksettiin tukea lähes 240 miljoonaa euroa, Veistämö sanoo.
Takauksia myönnettiin viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista lähes kaksi miljardia myönnettiin asuntorakentamiseen.
Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin
Yritystuen kokonaissummasta eli 908 miljoonasta eurosta 383 miljoonaa maksettiin Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille. Pirkanmaalle maksettiin maakunnista toiseksi eniten, 69 miljoonaa euroa. Vähiten tukea sai Etelä-Karjala, 8,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla suorien yritystukien määrä on Manner-Suomen suurin suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia.
– Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon yksittäiseen hankkeeseen liittyvää tukea, Veistämö toteaa.
Kirjoittajan artikkelit
Ajankohtainen pamfletti turvallisuuspoliittisen keskusteluun: Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
Vapaus valita toisin -yhdistys ja Ydin-lehti julkaisevat ensi viikolla pamfletin, jonka 18 asiantuntijan puheenvuorojen toivovat vaikuttavan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviin linjauksiin. Viime aikoina keskustelua on hallinnut tarve edetä ripeästi ja mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen aikataulut ovat muuttuneet kuukausista viikkoihin.
Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi historiallinen virhe, katsoo Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö kannanotossaan. Kommunistien mukaan Natoon liittymiselle on realistinen vaihtoehto, josta meillä suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus.
- ‹ edellinen
- 27 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.