Tule mukaan viettämään valtakunnallista virtuaalivappua Suomen kommunistisen puolueen, Tiedonantajan ja Kommunistinuorten lähetykseen 1.5. klo 11-12. Esiintymässä muusikko Merikukka Kiviharju!
Keywords:
Yli puolet yritystuesta maksettiin viime vuonna suuryrityksille
10.04.2025 - 15:00
Kuvituskuva Pixabay
Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen yritystukitilastosta.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille.
– Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille. Alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista ja niin ikään alle 70 yritystä myönnetyistä tuista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista sai puolet kaikista suorista yritystuista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Myönnettyjen ja maksettujen tukien summat eroavat toisistaan, sillä myönnetyn tuen maksaminen voi esimerkiksi ajoittua usean vuoden ajalle tai myönnettyä tukea ei makseta kokonaan.
Keskimääräinen tuki oli viime vuonna 14 300 euroa yritystä kohden.
Teollisuuden alan yritykset olivat enemmistönä yritystukien saajissa: noin puolet suorasta yritystuesta maksettiin teollisuusyrityksille. Palvelualan yritykset saivat yritystuista 40 %.
– Metalliteollisuuden yritykset saivat ylivoimaisesti eniten suoria tukia. Metalliteollisuuden yrityksille maksettiin tukea lähes 240 miljoonaa euroa, Veistämö sanoo.
Takauksia myönnettiin viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista lähes kaksi miljardia myönnettiin asuntorakentamiseen.
Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin
Yritystuen kokonaissummasta eli 908 miljoonasta eurosta 383 miljoonaa maksettiin Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille. Pirkanmaalle maksettiin maakunnista toiseksi eniten, 69 miljoonaa euroa. Vähiten tukea sai Etelä-Karjala, 8,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla suorien yritystukien määrä on Manner-Suomen suurin suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia.
– Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon yksittäiseen hankkeeseen liittyvää tukea, Veistämö toteaa.
Kirjoittajan artikkelit
Pörssiyhtiö Stora Enso ilmoitti lopettavansa Kemissä olevan Veitsiluodon paperitehtaan. Kemiläisen Tapio Siirilän mielestä yhtiö pyrkii päätöksellä vain suurempien voittojen saalistamiseen ja julkisena yhtiönä paperitehdasta ei näin ollen olisi lopetettu.
Maailmanlaajuisesti vain 26 tunnissa käytetyt sotilasmenot riittäisivät kattamaan suurimmassa nälänhädän vaarassa olevien ihmisten auttamiseen tarvittavat 5,5 miljardia dollaria. Keskimääräinen ruoan hinta maailmassa on nyt korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen. Konfliktit ovat merkittävin nälkään vaikuttava tekijä.
- ‹ edellinen
- 50 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.