Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
Keywords:
Öcalanin asianajajat vaativat kiireellistä pääsyä vangitun luokse
15.03.2021 - 19:15
Abdullah Öcalanin asianajajat ovat tehneet useita hakemuksia hänen tapaamisekseen, mutta viranomaiset ovat hylänneet kaikki.
Kurdistanin työväenpuolueen (Partiya Karkerên Kurdistan, PKK) pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asianajajat vaativat eilen kiireellistä pääsyä vangitun luokse, kun huhut puoluejohtajan kuolemasta Turkissa levisivät sosiaalisessa mediassa. Asiasta kertoo Morning Star.
Asrinin asianajotoimisto vaati, että ainoa tapa selvittää, pitävätkö huhut paikkansa, on mahdollisuus kommunikoida puoluejohtajan kanssa.
Lausunnossaan asianajotoimisto totesi suhtautuvansa tällaisiin väitteisiin erittäin vakavasti ja lisäsi, että se ei ole pystynyt tapaamaan Öcalania pitkään aikaan.
PKK:n johtajan viimeinen puhelu oli hänen veljelleen maaliskuussa 2020, eikä hänestä ole kuultu siitä lähtien.
Suurin osan vankila-ajasta eristyksissä
Öcalanin asianajajat ovat tehneet useita hakemuksia hänen tapaamisekseen, mutta viranomaiset ovat hylänneet kaikki. Tämä loukkaa vangitun oikeuksia myös kansainvälisen oikeuden mukaan.
Öcalan on ollut suurimman osan ajastaan vankilassa eristyksissä, ja hänet on pidetty Imralin saarella Marmaranmerellä vuodesta 1999 lähtien.
Huhut puoluejohtajan kuolemasta kiertävät usein. Eräs lähde kertoi Morning Starille, että viimeisimmän huhu tarkoitus saattaa olla häiritä tulevaa kurdien uudenvuoden newroz-juhlaa.
– Jälleen kerran kehotamme poliittisia ja hallintoviranomaisia lopettamaan eristyksen, Asrinin lakitoimisto sanoi ja lisäsi hakevansa kiireellistä vierailua PKK:n johtajan luo.
Kirjoittajan artikkelit
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan 430 miljoonan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.
Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Uusliberalistisen politiikan hengen mukaisesti tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen tekemiin päätöksiin, jotka kurjistavat työväenluokkaa entisestään.
- ‹ edellinen
- 12 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?