"Demokratia edellyttää kansanäänestystä EU:n perustuslaista"

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

- Mikä tekee suomalaisista kansaäänestyksessä
tyhmempiä muihin eurooppalaisiin verrattuna ottamaan kantaa EU:n perustuslakiin,
kysyy Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n puheenjohtaja
ja keskusliitto SAK:n hallituksen jäsen Ritva Savtschenko provokatiivisesti
ja vastaa itse:

- Ei tietenkään mikään!

Silti hänestä Suomen valtakoneisto keksii aina uusia ja uusia
syitä miksi kansanäänestystä ei ole syytä järjestää.
Savtschenkon mielestä demokraattisempaa olisi sen sijaan miettiä,
miten perustuslaki selvitettäisiin kansalaisille niin, että he
tietäisivät minkälainen yhteiskunta meitä odottaa, jos
tuo EU:n perustuslaki tosiaankin hyväksytään.

Yleisin väite kuuluu, että EU:n perustuslaki ei muuta mitään
oleellista.

- Tosiasia on kuitenkin se, että EU:lla ei ollut perustuslakia,
kun äänestimme jäsenyydestä. Emme myöskään
ottaneet kantaa federalistiseen EU:hun, joka voi päättää
entistä kattavammin ja sitovammin lainsäädännöstä
ja kansalaisten asioista, Savtschenko huomauttaa.

Seuraava väite koskee edustuksellista demokratiaa. Olemme valinneet
eduskunnan, joka ilmaisee äänestäjien tahdon.

- Tämän logiikan mukaan olisi järjestettävä
uudet eduskuntavaalit, sillä vuosi sitten käydyssä eduskuntavaalikamppailussa
ei ollut tilaa EU:n perustuslaille. Valtaosa äänestäjistä
oli valitsemassa pääministeriä eikä suinkaan ottamassa
kantaa EU:n puolustukseen, verotukseen, yhteisön syventämiseen,
presidenttiin, komissioon, parlamentin asemaan tai mihinkään muuhun
EU:hun liittyvään muutosesitykseen, jotka kaikki vaikuttavat oleellisesti
suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen, Savtschenko luettelee lukuisia EU:n
perustuslain mukanaan tuomia muutoksia.

Erityisesti Ritva Savtschenkoa suututtavat vihjaukset, että EU:n perustuslaki
on liian vaikea kysymys kansanäänestykseen.

- Kansalaisena voisin loukkaantua syvästikin, että epäillään
kykyäni ymmärtää EU:n perustuslakia. Politiikka on yhteisten
asioiden hoitamista. Kuuluuko minun kansalaisena olla kiinnostunut siitä
vai olettaa, että hyvä hallitus hoitaa kaiken parhaiten? Vaaleissa
minun odotetaan olevan aktiivinen ja äänestävän. Varsinkin
EU-vaalien alhainen äänestysprosentti tuntuu kovasti huolestuttavan.
Ihmetyttää vain, miten voin äänestää seuraavissa
EU-vaaleissa, jos kantaani ei haluta kuulla EU-perustuslaista? Perustuslaki
ei voi olla sellaista salatiedettä, etteikö sitä voisi kansalaisille
selvittää. Jos se ei kestä selvittämistä, on se
syytä hylätä, Savtschenko kuittaa.

Useissa EU:n jäsenmaissa pohditaan parhaillaan kansanäänestyksen
järjestämistä ja päätöksiäkin on jo tehty.

- Eniten poliittista johtoa eri maissa tuntuu pelottavan juuri se,
että kansa äänestää "väärin".
On hämmästelty mitä tapahtuu, jos jokin maa hylkää
perustuslakiehdotuksen. Demokratiaan kuuluu kuitenkin se, että asiat
voidaan palauttaa uudelleen valmisteltaviksi. Yhden vaihtoehdon politiikasta
ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Ensimmäinen,
alkeellisin lähtökohta EU:n tulevaisuudelle on se, että eri
Euroopan maiden kansalaiset hyväksyvät sen. Jos hyväksyntää
ei tule, on projekti väärä, Savtschenko korostaa ja jatkaa:

- Päättäjänä olisin myös huolestunut
valtaeliitin ja kansalaisten välisestä kuilusta, joka tuntuu kasvavan
koko ajan. Demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten odotetaan olevan aktiivisia
ja vaikuttavan itseään ja yhteisöä koskeviin asioihin.
Demokratiaa ei voi kuitenkaan harrastaa valikoivasti. Joko luotetaan ihmisten
arviointikykyyn tai sitten kohdellaan ihmisiä pelkästään
alamaisina. Alamaisuuteen on pitkä historian perinne. Siitä ei
päästä koskaan eroon, ellei kansalaisia oteta mukaan päättämään
tulevaisuudestaan, SEL:n puheenjohtaja Ritva Savtschenko painottaa.