Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi haluaa muistuttaa hallitusta siitä, että selvitäkseen Suomi tarvitsee kehysriihessä päätöksiä, joihin nuoret voivat luottaa.
Ei koskaan enää!
6. elokuuta 75 vuotta sitten Hiroshima, tavallinen japanilainen satamakaupunki, valikoitui amerikkalaisten pudottaman atomipommin kohteeksi. Pommi räjähti kello 8.15 aiheuttaen suunnatonta tuhoa ja kärsimystä. Ensin tuli sokaiseva välähdys ja valtava kuumuus. Sen jälkeen paineaalto kaatoi ihmisiä ja tuhosi rakennuksia. Lopuksi radioaktiivinen säteily tappoi monia niistä, jotka selvisivät hengissä räjähdyksestä. Lähellä räjähdyksen maanpintakeskustaa ihmisistä jäi vain varjokuvia asfalttiin.
- Vaikka pommin teho oli nykyisiin ydinaseisiin verrattuna varsin vähäinen, se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Välitöntä tuhoa seurasi hitaammin puhkeava säteilysairaus. Kymmeniätuhansia kuoli säteilyyn muutaman viikon kuluessa räjähdyksestä. Pommin synnyttämästä pilvestä satoi maahan mustaa, radioaktiivista, tappavaa sadetta, kuvaa Hiroshiman tragediaa SKP:n Rauhanryhmän puheenjohtaja Mervi Grönfors.
Yhdysvaltain päätöstä käyttää atomipommia on oikeutetusti arvosteltu jälkeenpäin. Liityn arvostelijoiden joukkoon ja vaadin ydinaseiden maailmanlaajuista kieltämistä.
Hän korostaa sitä, miten poikkeuksellisesta aseesta tuolloin oli kyse ja miten häikäilemättömästi sitä käytettiin siviiliväestöä kohtaan.
- Hiroshimaan pudotetun pommin kaltaista asetta ei ollut koskaan ennen testattu ja aseen aiheuttamia tuhoja haluttiin tutkia. Pommin pudottamisen jälkeen kierteli toinen lentokone Hiroshiman yllä kuvaamassa tuhoa. Tulipaloja syttyi joka puolella. Sienipilvi, joka nousi 13 kilometrin korkeuteen, näkyi jopa 600 kilometrin päähän, Grönfors kertoo.
Valitettavasti tämä ei jäänyt ainoaksi kerraksi kun atomiasetta käytettiin ihmisiä vastaan. Seuraava pommi putosi jo 9. elokuuta Nagasakiin.
Pommien uhrien kärsimykset eivät jääneet välittömiin uhreihin. Pommien seuraukset näkyvät edelleen sekä alueella olleissa ihmisissä että avustustöihin saapuneissa ja näiden jälkeläisissä. Vaikka kaupungit jälleenrakennettiin, ei niiden synkkä historia unohdu. Vuonna 1949 Japanin parlamentti julisti Hiroshiman rauhankaupungiksi. Kaupungissa toimii rauhantutkimuslaitos. Hiroshimassa on pidetty useita rauhaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviä konferensseja.
- Yhdysvaltain päätöstä käyttää atomipommia on oikeutetusti arvosteltu jälkeenpäin. Liityn arvostelijoiden joukkoon ja vaadin ydinaseiden maailmanlaajuista kieltämistä. Ydinasekieltosopimus hyväksyttiin YK:ssa heinäkuussa 2017. Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut 50 valtiota. Allekirjoituksia puuttuu vielä, patistaa Grönfors.
Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta, eikä Sipilän hallituksen päätöksellä osallistunut sopimusneuvotteluihin. Mutta nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen. Tästä Gönfors on tyytyväinen ja toivoo myös muun rauhantyön vahvistuvan entisestään.
- Ydinaseet ovat uhka koko ihmiskunnalle, ja niiden käyttö tai niillä uhkailu on moraalitonta ja kansainvälisen lain vastaista. Sotilasliittoon kuulumattoman maana Suomen on liityttävä ydinasekieltosopimukseen ja edistettävä aktiivisesti aseistariisuntaa. Ei koskaan enää 75 vuotta sitten tapahtuneen kaltaista tuhoa ja kärsimystä!
Kirjoittajan artikkelit
Ranskalaiset ay-aktivistit järjestivät tänään 28.3. Hyvinkäällä mielenosoituksen Konecranesin yhtiökokouksen edustalla sekä yhtiön pääkonttorilla.
Heinäveden kunnanhallitus käsitteli maanantaina 24.9.2018 yli 3000 ihmisen jättämää kuntalaisaloitetta, jossa kuntaa pyydetään ryhtymään kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ja grafiittilouhosalueen pysäyttämiseksi.
- ‹ edellinen
- 14 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
Ilmastonmuutos ja ekokriisi laajemminkin on välitön uhka ihmiskunnalle. Kaikkein kovimmin se iskee maapallolla köyhimpiin ja haavoittuvimpiin väestönosiin. Aikaa katastrofiin torjumiseen on vähän.
Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.