Vallankumouksellinen teoreetikko Rosa Luxemburg täyttää 150 vuotta! Juhli kanssamme ja tilaa uutuustuotteita, joissa naisen kuuluisa lause ”sosialismi tai barbaria” saa ansaitsemaansa näkyvyyttä.
Eläkeliiton kuntavaaliteesit haastavat miettimään osallisuutta
Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja, jotka saavat sote- ja maakuntauudistusten myötä johdettavakseen aivan uudenlaisia kuntia. Kuntien tehtävät uudistuvat ja kunnallisilta luottamushenkilöiltäkin edellytetään uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia oman kunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseen.
Päätöksentekijöinä tulevien valtuutettujen ja muiden kuntavaalien myötä valittavien luottamushenkilöiden tulee huomioida päätöstensä vaikutukset erilaisten ihmisten arkeen. Suomi ja Suomen kunnat ikääntyvät kovaa vauhtia.
Eläkeliitto haluaa muistuttaa, että ikääntyneiden tarpeet huomioivat esteettömät kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointiin.
Suomi ja Suomen kunnat ikääntyvät kovaa vauhtia.
Valmistauduttaessa vuoden 2017 kuntavaaleihin, on tärkeätä haastaa ehdokkaat pohtimaan myös sitä, miten ikääntyvien kuntalaisten osallisuutta ja ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Eläkeliitto pitää tärkeänä, että kuntavaalikeskusteluissa ympäri maata käydään rakentavaa keskustelua yli sukupolvirajojen.
Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja niiden yhteys maakunnallisiin vanhusneuvostoihin varmistettava.
Lakisääteisten kunnallisten vanhusneuvostojen rooli määritellään sote- ja maakuntauudistuksen myötä uudelleen. Kunnallisille vanhusneuvostoille on turvattava jatkossakin riittävät resurssit ikääntyneiden kuntalaisten äänen vahvistamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat se linkki, jota kautta sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten ääni kanavoidaan maakunnalliselle tasolle.
Ikääntyneiden kuntalaisten tarpeet on huomioitava kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä.
Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus itsensä kehittämiseen. Kulttuuri-, ja liikuntaharrastukset sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet lisäävät ikääntyvien toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Kunnallisia kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluita kehitettäessä on muistettava ikäihmisten tarpeet. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin ovat mitä parhainta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa muistettava esteettömyys ja muu ikäystävällinen suunnittelu - näin turvataan ikääntyneiden monimuotoiset asumisen tarpeet.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan kaikille toimialoille. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Vuonna 2030 Suomessa on yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä voidaan vaikuttaa maakunnallisten sote-palveluiden lisäksi myös kaavoituksella ja esteettömällä asuntotuotannolla.
Kuntien toimitilat saatava maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön - Ilman tiloja ei ole toimintaa.
Juhlapuheissa ja kyselytutkimuksissa Suomen kunnat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan arvo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiistatonta. Helpointa ja vaikuttavinta kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan tukemista olisi kuntien toimitilojen antaminen maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön.
Kirjoittajan artikkelit
Rosa Luxemburgin 150-vuotissyntymäpäivänä 5.3. ja kansainvälisen naistenpäivän alla Tiedonantaja-festivaalin webinaarissa puhuttaa aborttioikeus, naisten terveys, kehon itsemääräämisoikeus ja muut tasavertaisuuden aiheet.
Yrttiaho tunnettiin rehellisenä työväen etujen puolustajana ja vasemmistolaisen liikkeen yhteistyön rakentajana.
- ‹ edellinen
- 20 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.