ELOKUVA-ARVIO: Murhan myyntimies
Kaikille on tuttua pahuuden banaalisuus – tavalliset byrokraatit toteuttavat järkyttäviä sotarikoksia. Richard Shepardin indie-elokuva Matador esittelee uuden alalajin, keskinkertaisen tappajan.
Tarttumalla härkää sarvista Matadorin näyttelijäkaartiin kuuluu ikääntyvä Bond, Pierce Brosnan, virtuoosipalkkamurhaaja Julian Noble, joka kärsii keski-iän kriisistä. Noble nauttii freelancerin vapaudesta, mutta hän tuntee olonsa yksinäiseksi matkustellessaan eivätkä asiakassuhteetkaan ole kestävimmistä päästä. Oudolla tavalla käsikirjoitus on vääristynyt versio Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolemasta; mutta tässä versiossa Willy Loman selviytyy amerikkalaisesta unelmasta ryhtymällä 2000-luvun kuoleman myyntimieheksi.
Onnekseen Noble tapaa henkilön, joka ihailee häntä, totaalisen kyllästyneen liikemiehen Dannyn (Greg Kinnear). Danny käy läpi ihailijan tavallisimmat vaiheet, hän on ensin peloissaan, sitten järkyttynyt ja lopulta moralisoi. Noble on Dannylle ensimmäinen jännittävä persoona, jonka hän on koskaan tavannut. Yksi asia mikä järkyttää Dannya enemmän kuin Noblen palkkamurhaajan ammatti on se, että hän ei ole yhtä viileä kuin James Bond.
Mamet-tyyppisillä dialogeilla, Coen Bros -huumorilla ja Tarantino-tyyppisillä, kömpelöillä toimintasankareilla varustettu Shepardin elokuva on hauska, moraaliton tarina. Kun Brosnan kävelee hotellin aulan läpi alusvaatteisillaan, pöhöttynein vatsoin, renttumaisen tyylikkäästi, hän on kuin kuka tahansa viskisieppo, johon voi törmätä missä vain. Elokuva keskittyy enemmän henkilöhahmojen rakentamiseen kuin juoneen. Loppu on yllättävä, mutta uskottava.
Toivottavasti tämä ja loistava rytmi takaavat, että Matador ei vaivu tuntemattomuuteen kuten muutama vuosi sitten vähäeleinen indieklassikko Panic.
TA * * * * ( 4 tähteä)
RORY WINSTON
Käännös: MILJA RAUTESAARI