Teemu Mäki (s. 1967) on taiteilija, teatteriohjaaja, kirjailija, tutkija, brechtiläinen ja sosialisti. Mäeltä ilmestyi hiljattain hänen kolmas runokokoelmansa Äidin oma (Like).
Keywords:
Heikki Ketoharju luottaa tulevaisuuteen
SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ei jatka kesän edustajakokouksen jälkeen pääsihteerin tehtävissä. Pääsihteerin paikasta luopumiseen ei liity dramatiikkaa ja hänet tullaan tulevaisuudessakin näkemään aktiivisesti SKP:n toiminnassa mukana. Seuraavassa Ketoharjun mietteitä pääsihteerin tehtäviin ja yleisesti politiikkaan liittyen.
Mukaan politiikan ulkopuolelta
Joensuussa vuonna 1989 syntyneen Ketoharjun tie vei politiikkaan monen mutkan kautta.
– Olen tullut mukaan politiikan ulkopuolelta. En ole mennyt ns. broileriputken läpi, jossa ensin toimitaan esimerkiksi kouluaikana oppilaskunnan hallituksessa, enkä ole myöskään ollut 15-vuotiaasta lähtien aktiivisesti mukana poliittisessa nuorisojärjestössä. Toki tällaistakin reittiä pitkin tulee hyvää ja osaavaa väkeä, mutta itse on kyseistä reittiä kulkenut.
Lukiossa poliittinen kiinnostus kuitenkin heräsi.
– Lukioaikoina luin Kommunistista manifestia ja muuta klassista marxilaista kirjallisuutta. Myös Tiedonantaja oli minulle tuolloin tuttu lehti. Lehdessä oli hyviä artikkeleita ja siksi ryhdyin selvittelemään, että mistähän tässä hommassa oikein on kysymys.
Sivarissa politiikka kolahti
Siviilipalveluksella oli keskeinen merkitys poliittisen tietoisuuden ja kiinnostuksen kasvussa.
– Siviilipalveluskeskuksessa kuunnellaan kuukauden verran luentoja, myös politiikkaa käsitteleviä. Silloin havaitsin, että politiikka kiinnostaa. Sivarissa politiikka kolahti ja halusin ryhtyä toimimaan säännöllisemmin. Alussa olin mukana eri järjestöissä, sähköpostilistoilla ja luin verkosta politiikkaa käsitteleviä artikkeleita.
Ketoharju muistaa, että poliittisen toimintansa alkuvaiheessa maahanmuuttokysymys nousi vahvemmin esille sekä sitä kautta osaksi yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua.
– Jussi Halla-aho oli jo muutama vuosi ennen Perussuomalaisten jytkyä tunnettu hahmo ja rasistista keskustelua oli jo tuolloin ilmassa. Minuakin teeman ympärillä käytävä keskustelu kiinnosti, ja jonkin verran tuli aiheesta kirjoitettuakin.
Pääsihteeriksi
Miten päädyit SKP:n pääsihteeriksi?
– Minulta kysyttiin ja vastasin, että voisinhan minä ruveta. Olin tuolloin 24 vuotta. On myönnettävä, että puolue otti samalla todella suuren riskin, kun se valitsi pääsihteeriksi näin nuoren kaverin yhdelle puolueen keskeisimmälle paikalle. Arvostan ja nostan hattua sille, että SKP:ssä oli uskallusta valita tehtävään nuori. Samalla moni varmasti toivoikin puolueelta jotakin tuon kaltaista ratkaisua. Nuoret ovat politiikassa jo ikänsäkin puolesta kovaa valuuttaa ja ihmiset ovat lähes poikkeuksetta innoissaan siitä, mikäli nuori on politiikasta kiinnostunut, koska perinteinen puoluepolitiikka ei nuorten keskuudessa ole kovinkaan suosittua.
Suomen nuorin puoluesihteeri
Ketoharju on Suomen nuorin puoluesihteeri.
– Olen nyt ollut kolme vuotta Suomen nuorin puoluesihteeri. Kuvaavampi ilmaisu on oikeastaan reilusti nuorin. Kollegani muissa puolueissa ovat tyypillisesti iältään 50 – 60-vuotiaita ja nuorimmatkin korkeintaan nelikymppisiä. Olen siis ollut kirjaimellisesti reilusti nuorin puoluesihteeri suomalaisella puoluekentällä. Monien silmät ovatkin pullistuneet, kun ikäni on noussut eri yhteyksissä esille.
Ei dramatiikkaa
Kesällä Ketoharju jättää pääsihteerin tehtävät.
– Olen toiminut yhden kauden eli kolme vuotta pääsihteerinä. Ratkaisuni perustuu puhtaasti henkilökohtaisiin syihin: syy lopettamiseen ei liity millään tavoin puolueeseen tai sen toimintatapoihin. Olen päättänyt ryhtyä opiskelemaan, eli päätökseni taustalla ei ole mitään sen dramaattisempaa. Minulla ei ole yliopisto-opintoja ja ajattelin, että nyt voisi olla sen aika. Toki yliopistoon meno myös mietityttää, kun ajattelee sitä, että Suomen hallitus on päättänyt leikata tällä hallituskaudella puoli miljardia euroa koulutuksesta.
Ketoharju haluaa muistuttaa, ettei ole jättämässä puoluetta saati politiikkaa.
– Puolue tarvitsee jokaisen panosta ja olen yhä käytettävissä eri luottamustoimissa, eli tehtävissä, joihin minua halutaan esittää.
Värikkyys, keskustelu ja sähköisyys
Viime vuosina SKP:ssa on ollut käynnissä kova muutos ja kehitys.
– Puolueen jäsenet olisivat varmasti minua parempia vastaamaan siihen, mikä puolueessa on muuttunut, mihin suuntaan kehitys on mennyt ja mitä perustasolla konkreettisesti tapahtuu.
Ketoharju haluaa kuitenkin nostaa esille muutaman seikan puolueen muutokseen ja kehitykseen liittyen.
– Ensinnäkin puolueen imago on nykyisin aikaisempaa värikkäämpi. Tähän ovat vaikuttaneet mm. uusi keskuskomitea ja puoluejohto, jotka ovat yhdessä vieneet puoluetta räväkämpään, värikkäämpään sekä moniäänisempään suuntaan ja samalla elävöittänyt puolueen toimintaa. En tietenkään väitä sitä, että SKP olisi aikaisemmin ollut väritön ja tylsä: SKP on aina ollut räväkkä ja radikaali puolue, mutta mielestäni värikkyyttä on tullut lisää aikaisempaan verrattuna.
Toisena tekijänä Ketoharju nostaa esille keskustelun.
– Puolueen toimintakulttuurissa keskustelu on lisääntynyt, mikä ei ole huono asia lainkaan. Apatiaa jota on aikaisemmin puolueen jäsenten keskuudessa mahdollisesti ilmennyt, on kyetty murtamaan. Siihen on mahdollisesti osaltaan vaikuttanut juuri se, että keskustelu puolueen sisällä on lisääntynyt ja samalla into toimia ja tehdä asioita on kasvanut.
Kolmantena tekijänä nousee esille sähköinen puoli.
– Tietokone on minulle monipuolinen työväline. Itselleni tärkeä teema onkin tietotekniikan hyödyntäminen politiikassa. Tietotekniikkaa on kyettävä käyttämään vallankumouksellisesti, ja mielestäni sillä on aika keskeinenkin poliittinen merkitys nyt, kun yhä suurempi osa kaikesta elämästämme toimii teknisten välineiden ympärillä ja niiden kautta.
Ketoharjun mukaan SKP:ssä on lisätty sähköisten välineitten käyttöä ja hyödynnetty niiden suomia mahdollisuuksia politiikassa huomattavasti aikaisempaa enemmän.
– Se on ollut kohdallani selkeä ja tietoinen linjavalinta. Olemme ottaneet paljon sähköisiä välineitä käyttöömme ja tehneet konkreettisia muutoksia. Olemme uusineet lähes täysin SKP:n verkkosivustot muutaman vuoden sisällä. Useat piirijärjestöt ovat uudistaneet kotisivunsa näiden kolmen vuoden aikana. Myös Tiedonantajan verkkolehti on uudistunut.
Verkko on yksi kampanjaväline muiden joukossa.
– Katukampanjointi ei ole puolueessa merkittävästi vähentynyt. Olemme oppineet hyödyntämään netin suomia mahdollisuuksia myös perinteisemmässä kampanjoinnissamme ja juuri siihen on pyrittävä yhä enemmän.
Kommunisteja tarvitaan taistelemaan vallitsevaa järjestelmää vastaan sekä pistämään stoppi eriarvoistavalle politiikalle, leikkauksille ja rasismille.
Uusia jäseniä tulossa
Uusien jäsenten virta SKP:hen on viimeisen vajaan vuoden aikana kasvanut.
– En ota asiasta kunniaa omalle kontolleni, vaan siitä voimme kiittää istuvaa hallitusta. Kiitos kuuluu siis Sipilälle, Stubbille, Soinille ja kumppaneille. Olen tyytyväinen uusien jäsenten tuloon ja toki siihen myös oma toimintamme on ratkaisevasti vaikuttanut. Nuoria on tullut lisää puolueen toimintaan ja se on positiivista.
Ketoharju on erityisen tyytyväinen SKP:n jäsenten intoon, aktiivisuuteen ja älykkyyteen.
– Olen pääsihteerinä eri puolilla Suomea kierrellessäni kuullut todella hyviä ja teräviä analyyseja siitä, missä nyt mennään. Myös vanhemmat kokeneet jäsenet ovat puolueessamme skarppia porukkaa. On hämmästyttävää huomata, miten heiltä löytyy visioita ja näkemyksiä nykyiseen politiikkaan ja vallitsevaan tilanteeseen liittyen. On aina ilo ja kunnia tavata ja keskustella tällaisten ihmisten kanssa. Sitä ei aina edes ymmärrä kuinka kokenut ja älykäs kollektiivi puolueella on käytettävissä. Siksi kannustankin SKP:n jäseniä osallistumaan puolueen valtakunnallisiin tapahtumiin.
Vaaleista
Ketoharjun pääsihteerikauden aikana on käyty myös vaaleja.
– Pääsihteerikaudelleni on osunut kahdet vaalit: europarlamentti- ja eduskuntavaalit. Keväällä on edessä vielä Tradekan vaalit. Europarlamentti- ja eduskuntavaalit ovat olleet todellisia voimanponnistuksia. Olen saanut konkreettisesti huomata sen, kuinka hankalaa eduskunnan ulkopuoliselle puolueella vaalityö on, olemme ikään kuin toisen luokan kansalaisia. Emme kuitenkaan ole lannistuneet, vaan olemme pitäneet tärkeänä sitä, että kommunistien linja vaaleissa näkyy.
Parlamentarismin ulkopuolella oleminen on osaltaan myös vahvuus.
– Meillä on omat tavat kampanjoida. Esimerkiksi Helsingissä on tapana tehdä asuntoautokiertue lähiöissä. Arvelemme sieltä löytyvän väkeä, jotka eivät muuten välttämättä politiikkaan törmää.
SKP:ssä ei olla aktiivisia ainoastaan vaalien alla.
– Teemme töitä muulloinkin. Organisoimme muun muassa mielenosoituksia ja festivaaleja jatkuvasti. Näin ollen vaalityö on puolueessa erilaisessa asemassa kuin valtapuolueilla. On hienoa, että puolueaktiivit jatkavat tehdä aatteen eteen töitä ympäri vuoden.
Ei hanskoja tiskiin
Yhteiskunnallinen tilanne huolestuttaa Ketoharjua.
– Kehitys on mennyt huonoon suuntaan. Kaikki voimat kommunistisen toiminnan pyörittämiseksi ovat siis tarpeen. Vaikka luovunkin pääsihteerin tehtävistä, niin jatkan ehdottomasti toimintaa aktiivisesti. Yhteiskunnallinen tilanne on sellainen, ettei hanskoja yksinkertaisesti voida heittää tiskiin. Olemme huolestuttavan kehityksen tiellä ja siksi vasemmiston ja työväenliikkeen on oltava valmiina, koska oikeistolainen uusliberaali leikkauspolitiikka on tunkenut ideologisesti yhteiskunnan joka soluun, lisännyt eriarvoisuutta ja rasismia. Kommunisteja tarvitaan taistelemaan vallitsevaa järjestelmää vastaan sekä pistämään stoppi eriarvoistavalle politiikalle, leikkauksille ja rasismille.
Taistelu demokratian puolesta
Ketoharju pitää tärkeänä demokratian puolesta taistelemista.
– Ei pidä mennä siihen lankaan, että demokratia jätetään kapitalistien käsiin, koska kommunistit puolustavat aidosti demokratiaa ja kaikkia sen muotoja. Oikeisto puolestaan pyrkii systemaattisesti demokratian murentamiseen. Kamppailu vallitsevaa järjestelmää vastaan on keskeistä, mutta niin on myös taistelu demokratian ja edistysmielisten ajatusten puolesta.
Kansa on tyytymätöntä nykymenoon
Tämän hallituksen aikana kansa on lähtenyt kaduille suurin joukoin osoittamaan mieltään ja tyytymättömyyttään nykymenoa kohtaan.
– Olen siitä todella iloinen, eikä elinaikani ole ollut samanlaista kansanliikehdintää ja aktiivisuutta kuin mitä nyt on meneillään. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät sen, että viime vuosi oli merkityksellinen mielenosoitusvuosi ja toivottavasti tästä vuodesta tulee vähintäänkin samanlainen. Mielenosoituksia tarvitaan, kansa on kaduilla ja meidän pitää puolueena olla heidän mukanaan, auttaa heitä järjestäytymään ja olla rakentamassa yhteisrintamaa.
Ketoharju on puhunut paljon SKP:n muutoksesta, mutta onko hän itse muuttunut pääsihteerikauden aikana?
– Olen oppinut runsaasti organisoimisesta, johtamisesta ja toisten kanssa toimimisesta. Paljon olen saanut uutta oivallusta ja ymmärrystä yhteistyöstä. Pääsihteerin tehtäviin on luonnollisesti kuulunut tarkka perehtyminen poliittisiin kysymyksiin. Kun puolueessa tehdään esimerkiksi budjettikannanotto, niin ei auta muuta kuin ryhtyä selaamaan budjettikirjaa. Moniin politiikan osa-alueisiin on tullut pääsihteerinä perehdyttyä aiempaa tarkemmin ja paljon on myös joutunut hakemaan tilastoja ym. omien argumenttiensa tueksi. Vaikka suorapuheinen ihminen olen ollut aiemminkin, niin pääsihteerinä toimiessani olen saanut jonkin verran lisää rohkeutta, terävyyttä ja pistävyyttä.
Politiikan löytäminen
Ketoharju painottaa myös politiikan löytämisen merkitystä.
– Politiikan löytämisellä tarkoitan sitä, että on löydettävä paikat joista lohkeaa, eli se paikka, johon kiila tulee iskeä. Se on käytännön politiikassa kaikkein hankalinta. Kun paikka löytyy, on siihen iskettävä. Politiikanteon paikka voi löytyä esimerkiksi budjettikirjan yhdeltä riviltä, jonkin asiakirjan lauseesta tai lauseen puolikkaasta. Samalla lailla voi löytää myös ihmisten väliset mielipide-erot ja tuoda ne näkyviksi.
Politiikan löytäminen on taito, jota ei heti opi.
– Tulee olla kärsivällinen ja pitää olla valmis jatkuvasti oppimaan lisää. Uskoisin että politiikan löytämisessä on kyse elinikäisestä prosessista. Koskaan ole täysin valmis.
Nuoria tekijöitä tarvitaan
Ketoharjun mukaan nuorten on pysyttävä mukana puolueen toiminnassa.
– Koko tämän kauden keskuskomitean jäsenistä neljännes on ollut alle kolmekymmentävuotiaita: he ovat käyttäneet puheenvuoroja, tehneet asioita ja tuoneet oman panoksensa puolueen toimintaan. Olemme sellaisessa tilanteessa, että nuoria tarvitaan tekemään ja toimimaan: on jaksettava painaa, tehtävä duunia talkoohengessä ja pistettävä itsensä likoon.
Tulevaisuudesta
Pääsihteerin tehtävän päättymisen jälkeen Ketoharjun poliittinen aktiivisuus jatkuu.
– Tulen ottamaan kantaa asioihin, olen mukana SKP:n kampanjoissa, kansalaisjärjestöissä, eli monet huomaavat jatkossakin, että sieltä se saamarin kommari taas tulee. Toivottavasti minut nähdään jatkossakin kiertämässä Suomea SKP:n tapahtumissa ja toivottavasti myös Tiedonantajan sivuilla kolumnistina tai kirjoittamassa artikkeleita kuten tähänkin asti. Niin ikään verkossa ja sosiaalisessa mediassa tulen varmasti olemaan aktiivinen kuten tähänkin asti. Se minkälaisessa roolissa minut tullaan näkemään SKP:n luottamustehtävissä, niin siitä päättävät jäsenet. Tarkoituksenani on jatkaa SKP:n toiminnassa aktiivisesti mukana, Ketoharju päättää.
Kirjoittajan artikkelit
Kaisa Korhonen on ollut monessa mukana. Nainen ei ole jäänyt laakereilleen lepäämään: ruuti on yhä edelleen kuivaa.
Suohpanterror on saamelaisista taiteilijoista koostuva anonyymi ja radikaali taiteilijakollektiivi, joka palkittiin äskettäin Kritiikin Kannuksilla. SKP:n vappujuliste on kollektiivin käsialaa.
- ‹ edellinen
- 19 / 30
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.