Helsingissä järjestettiin 12.10. Työttömien mielenosoitus teemalla Ei julmia leikkauksia. Mielenosoitukseen saapui ihmisiä eri puolilta Suomea ja sitä tukivat myös ammattiliitoista PAM ja JHL, joiden edustajia oli myös saapunut paikalle.
Helsingin yliopistossa lakkovaroitus
Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät lakkovaroituksen. Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta, jos neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä.
Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta alkaen. Neuvottelut eivät etene, sillä yliopistotyönantajia edustava Sivistystyönantajat haluaa jääräpäisesti sanella palkat eikä halua neuvotella mistään yliopistolaisten työelämää kehittävistä työehdoista.
– Työnantajan väheksyvä asenne henkilöstöä kohtaan on näkynyt yli kahden kuukauden neuvotteluprosessin ajan. Tässä tilanteessa meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vauhdittaa neuvotteluja painostustoimien kautta, henkilöstön pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia painottavat.
Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta kello 0.00-24.00 välisenä aikana, jos neuvottelutulokseen ei päästä 27. helmikuuta mennessä. Jos ratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä työtaistelutoimien laajentamisesta. Sivistystyönantajien tilastojen mukaan HY:ssä oli henkilöstöä yhteensä 6 680.
Henkilöstö muutakin kuin kuluerä
Pääsopijajärjestöt korostavat, että monien vuosien massiivisten rahoitusleikkausten ja henkilöstönvähennysten jälkeen henkilöstöä on kohdeltava muunakin kuin kulueränä. Valtion rahoitusleikkaukset on jo kompensoitu massiivisilla henkilöstön vähennyksillä. Monien henkilöstöryhmien kohdalla palkkakehitys on ollut negatiivista.
"On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta."
– Yliopistoilla on varaa kohtuullisiin ja julkisen sektorin tasoisiin palkankorotuksiin toiminnan kärsimättä. Esimerkiksi vuonna 2016 yhdenkään yliopiston tilinpäätös ei ollut alijäämäinen. On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta, pääsopijajärjestöt korostavat.
– Yliopistojen menestys perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Vaatimattomat palkankorotusesitykset ja haluttomuus kehittää yliopiston työntekijöiden työelämää eivät arvosta henkilöstön tekemää tärkeää työtä. Tämän on vihdoinkin loputtava, pääsopijajärjestöt jatkavat.
Edellisen kerran yliopistosektorille on annettu lakkovaroitus vuonna 2010, kun yliopistohenkilöstölle neuvoteltiin ensimmäistä työehtosopimusta. Yliopistouudistuksen myötä henkilöstö siirtyi virkasuhteista työsuhteisiin.
Kirjoittajan artikkelit
Ainoa mahdollinen ratkaisu tähän konfliktiin Palestiinan ja Israelin välillä on se, että kansainvälinen yhteisö takaa Israelin panevan täytäntöön erilaiset päätöslauselmat miehitettyjä alueita koskien, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Manu Pineda Espanjan kommunistisesta puolueesta.
SKP:n pääsihteeri toteaa Sauli Niinistön puhuneen epätotuuksia väittäessään opiskelijoille näiden joutuvan valtionvelan maksumiehiksi ja toisaalta että sosiaaliturvan, terveyspalveluiden tai toimeentulon varmistaminen olisi Kokoomuksen velkojan oton takana.
- ‹ edellinen
- 11 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.