Helsingissä järjestettiin 12.10. Työttömien mielenosoitus teemalla Ei julmia leikkauksia. Mielenosoitukseen saapui ihmisiä eri puolilta Suomea ja sitä tukivat myös ammattiliitoista PAM ja JHL, joiden edustajia oli myös saapunut paikalle.
Helsingin yliopistossa lakkovaroitus
Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät lakkovaroituksen. Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta, jos neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä.
Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta alkaen. Neuvottelut eivät etene, sillä yliopistotyönantajia edustava Sivistystyönantajat haluaa jääräpäisesti sanella palkat eikä halua neuvotella mistään yliopistolaisten työelämää kehittävistä työehdoista.
– Työnantajan väheksyvä asenne henkilöstöä kohtaan on näkynyt yli kahden kuukauden neuvotteluprosessin ajan. Tässä tilanteessa meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vauhdittaa neuvotteluja painostustoimien kautta, henkilöstön pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia painottavat.
Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta kello 0.00-24.00 välisenä aikana, jos neuvottelutulokseen ei päästä 27. helmikuuta mennessä. Jos ratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä työtaistelutoimien laajentamisesta. Sivistystyönantajien tilastojen mukaan HY:ssä oli henkilöstöä yhteensä 6 680.
Henkilöstö muutakin kuin kuluerä
Pääsopijajärjestöt korostavat, että monien vuosien massiivisten rahoitusleikkausten ja henkilöstönvähennysten jälkeen henkilöstöä on kohdeltava muunakin kuin kulueränä. Valtion rahoitusleikkaukset on jo kompensoitu massiivisilla henkilöstön vähennyksillä. Monien henkilöstöryhmien kohdalla palkkakehitys on ollut negatiivista.
"On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta."
– Yliopistoilla on varaa kohtuullisiin ja julkisen sektorin tasoisiin palkankorotuksiin toiminnan kärsimättä. Esimerkiksi vuonna 2016 yhdenkään yliopiston tilinpäätös ei ollut alijäämäinen. On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta, pääsopijajärjestöt korostavat.
– Yliopistojen menestys perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Vaatimattomat palkankorotusesitykset ja haluttomuus kehittää yliopiston työntekijöiden työelämää eivät arvosta henkilöstön tekemää tärkeää työtä. Tämän on vihdoinkin loputtava, pääsopijajärjestöt jatkavat.
Edellisen kerran yliopistosektorille on annettu lakkovaroitus vuonna 2010, kun yliopistohenkilöstölle neuvoteltiin ensimmäistä työehtosopimusta. Yliopistouudistuksen myötä henkilöstö siirtyi virkasuhteista työsuhteisiin.
Kirjoittajan artikkelit
Ainoa mahdollinen ratkaisu tähän konfliktiin Palestiinan ja Israelin välillä on se, että kansainvälinen yhteisö takaa Israelin panevan täytäntöön erilaiset päätöslauselmat miehitettyjä alueita koskien, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Manu Pineda Espanjan kommunistisesta puolueesta.
SKP:n pääsihteeri toteaa Sauli Niinistön puhuneen epätotuuksia väittäessään opiskelijoille näiden joutuvan valtionvelan maksumiehiksi ja toisaalta että sosiaaliturvan, terveyspalveluiden tai toimeentulon varmistaminen olisi Kokoomuksen velkojan oton takana.
- ‹ edellinen
- 12 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.