Sipilän hallitus jatkaa sotaisaa politiikkaansa. Rauhanjärjestöt ovat pettyneitä rauhantyön valtionapujen määrään hallituksen talousarvioesityksessä ensi vuodelle.
Helsinki kritisoi ja äänesti valinnanvapauslaista
Hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaki herätti kovaa kritiikkiä Helsingin valtuustossa. Valtuusto tiukensi kantaa lakiluonnokseen vasemmiston ja vihreiden äänin. Se ei ollut kuitenkaan valmis esittämään valinnanvapauslain hylkäämistä, jota SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen ehdotti Nina Hurun kannattamana. Hylkäysesitys kaatui porvaripuolueiden ja vihreiden äänin 49–31.
– Hallituksen esityksessä ei ole kyse ihmisten valinnanvapaudesta vaan yhtiöiden vapaudesta tehdä voittoa verovaroin ja ihmisten perusoikeuksien kustannuksella, perusteli Hakanen valinnanvapauslain hylkäämistä.
Bisnes kuorii kermat
Valinnanvapausmallissa palveluja eivät ohjaa ihmisten tarpeet vaan se, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita. Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille. Lisäksi se hajottaa palvelukokonaisuuksia eikä kaupallisessa toiminnassa ole intressiä ennaltaehkäisyyn, kritisoi Hakanen.
Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille.
– Hallitus tarjoaa kultalautasella Laura Rädyn, Lasse Männistön ja kumppaneiden terveysbisnekselle mahdollisuuden ”kerman kuorintaan”. Listautuminen asiakkaaksi alkaisi ennen kuin maakuntien liikelaitokset ovat voineet perustaa yhtiöitä. Yksityiset firmat, joilla on valmiina työterveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden hyvätuloisia asiakkaita, voivat kerätä tuottoisammat asiakkaat.
Nina Huru oli huolissaan sosiaalihuollon vähäisestä osuudesta, palvelujen yhtiöittämisestä, keskittämisestä ja verovarojen virtaamisesta ulkomaille. Terveydestä ei saa tehdä kauppatavaraa, hän painotti.
Hallituksen esitys tarkoittaa Hakasen arvion mukaan Helsingissä 150 – 200 miljoonan euron leikkausta palveluihin, terveyskeskusmaksujen paluuta, palvelukokonaisuuksien pirstomista ja sosiaalityön kaventumista.
– Enemmän palveluja tarvitsevat eivät enää pääsisi peruspalvelun lähetteellä suoraan erityispalveluun vaan joutuisivat maakunnan liikelaitoksen palvelutarpeen arvion kautta entistä monimutkaisempaan palveluketjuun.
Yhtiövalta syrjäyttää demokratian
Avoimuus ja kansanvaltaisuus ovat kaukana valinnanvapausmallista.
– Kunnat eivät saa järjestää palveluja, eivät edes perustaa yhtiöitä tuottamaan niitä. Myöskään maakuntavaltuusto ei voi perustaa yhtiöitä. Maakunnan liikelaitoskaan ei saa tuottaa terveyskeskuspalveluja eikä toimia asiakassetelien markkinoilla. Liikelaitoksen ja yhtiöiden johtoon ei saa valita valtuuston eikä kuntien edustajia. Eikä maakunnalla ole itsenäistä taloutta ja pääomia, joilla kilpailla yksityisten suuryhtiöiden kanssa, Hakanen listasi.
Hän muistutti kaupunginosayhdistysten vetoomuksesta puolustaa lähipalveluja ja irtaantua suunnitelmista keskittää Helsingin 24 terveysaseman palvelut kuuteen jättikeskukseen.
Kirjoittajan artikkelit
Teollisuusliitto on päättänyt mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan. Teollisuusliiton alojen ylityökielto astuu voimaan puoliltaöin 17. syyskuuta.
Radikaalin vasemmiston yhteistyöllä rakennettu Vastavirta-festivaali täyttää Arbiksen politiikalla, aktivismilla, keskusteluilla ja kulttuurilla. Myös Tiedonantaja on mukana festivaaleilla!
- ‹ edellinen
- 34 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.