Suomen kommunistisen puolueen Youtube-kanavalla ensiesitetään 20.11. klo 12 Merikukka Kiviharjun uusi musiikkivideo “Irvistä Natolle – rauha maistuu paremmalle”. Videon viesti on selvä. On edistettävä rauhantyötä. On laskettava aseet maahan ja aloitettava aseistariisunta.
Keywords:
Hinnat nousevat ja eduskunta katsoo vierestä
27.10.2022 - 14:15
ELINKUSTANNUSTEN NOUSU suistaa tänä talvena yhä useamman ihmisen taloudelliseen syöksykierteeseen. Suomen Köyhyysraportin 2021 mukaan jopa joka kuudes suomalainen elää tällä hetkellä köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla. Joka toinen heistä on pienituloinen. Vakavaa aineellista puutetta Suomessa kokee yli 100 000 vähävaraista ihmistä ja ruoka-apua tarvitsee jo yli 200 000 ihmistä. Nämä luvut eivät tule paranemaan tämän vuoden raportissa.
Ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea hakevat kunnissa nyt myös sellaiset ihmisryhmät, joilla ei ole ollut tukien tarvetta aikaisemmin. Tilannetta voidaan verrata 90-luvun lamaan. Tuloluokka toisensa jälkeen on kriisissä päivittäisten menojensa kanssa, eikä helpotusta ole näköpiirissä.
YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17. lokakuuta julkaistiin jälleen Köyhyyden vastaisen verkoston kokoama raportti Suomen köyhyystilanteesta. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan Suomi selvisi koronakriisistä melko hyvin: sosiaaliturvan korotusten ja laajennusten ansiosta pienituloisuus lisääntyi vain vähän ja melko lyhyeksi ajaksi. Jo vuonna 2021 työllisyys lähti kasvamaan ja se vähensi köyhyyttä.
Köyhyysraportin mukaan erilaiset toimet eivät kuitenkaan juuri auttaneet heitä, joilla raha on ollut tiukoilla jo pitkään: tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, yhden aikuisen perheet ja yksinasuvat.
– Koronakriisiä on seurannut sota, elinkustannusten jyrkkä nousu ja sähköpula. Nämä kriisit eletään keskellä ilmastokriisiä, jonka senkin vaikutukset osuvat kovimmin pienituloisimpiin ja vaikeimmassa asemassa oleviin, tiivistetään raporttia.
Tilannetta voidaan verrata 90-luvun lamaan.
EDUSKUNNAN TOIMET hintojen nousun ja toimeentulo-ongelmien ehkäisemiseksi ovat olleet riittämättömiä. Pienten viilausten sijaan kaikki perusturvan eri muodot on korotettava välittömästi vähintään 1200 euroon kuukaudessa. Ihmisten kodeilla rahastamisen estämiseksi on asetettava vuokrakatto. Ruuan hinnan laskeminen vain arvonlisäveron muutoksilla ei ole riittävä keino, vaan nyt tarvitaan laajamittaisempia muutoksia koko elintarviketuotannossa ja -jakelussa. Energia-ala on syytä pitää valtion hallussa, toisin sanoen aloittaa nopeasti mittavat kansallistamistoimet.
Luettelin tässä vain muutamia toimia, joilla hintojen nousua voidaan hillitä. Tässä Tiedonantajan numerossa asiaa puidaan useammassa artikkelissa. Lisäksi kommunisteilta on odotettavissa vielä syksyn aikana tuntuvia ratkaisuehdotuksia hintakriisiin.
MAAILMAN SUPERRIKKAIDEN määrä on kasvanut räjähdysmäisesti koronapandemian päättymisen jälkeen. Näin kirjoitti The Guardian syyskuussa sveitsiläisen Credit Suisse-pankin selvityksestä, jonka mukaan määrä on nelinkertaistunut alle 50 tuhannesta yli 200 tuhanteen.
Tuotannon ja pääomien keskittyminen on johtanut monopoleihin, joilla on ratkaiseva asema taloudessa ja markkinoilla. Pääoman voitontavoittelun logiikka perustuu jatkuvaan määrälliseen kasvuun, kasaamiseen kasaamisen vuoksi, tuotantoon tuotannon vuoksi. Lopulta tätä ristiriitaa ei voida ratkaista, kuin siirtymällä sosialistiseen tuotantotapaan.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit vetoaa pankkeihin kassapalveluiden turvaamiseksi kaikissa oloissa asiakkaiden tasa-arvon toteutumiseksi. Yhdistys muistuttaa, että kassapalvelut ovat pitkään olleet leikkausten kohteena ja pienemmillä paikkakunnilla palveluja ei aina ole lainkaan
- ‹ edellinen
- 39 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.