Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
Keywords:
Huonot olot Turkissa ajavat pakolaisia pyrkimään Eurooppaan
Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa. EU ja Turkki solmivat marraskuussa 2015 sopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut hillitä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Vain harva Turkissa tammikuussa 2016 haastatelluista syyrialaisista kuitenkaan uskoi olojen paranevan Turkissa ja moni suunnitteli pyrkivänsä Eurooppaan. Tänä vuonna jo kymmenet tuhannet ovat löytäneet tiensä Turkista Kreikkaan.
Turkissa on enemmän pakolaisia kuin missään muussa maassa. Tammikuuhun 2016 mennessä Turkkiin oli rekisteröitynyt yli 2,5 miljoonaa syyrialaispakolaista. Pakolaisten pieni vähemmistö asuu Syyrian rajan tuntumaan perustetuissa pakolaisleireissä.
Taloudelliset ongelmat ajavat liikkeelle
Tärkeimmäksi syyksi pyrkiä Eurooppaan lähes kaikki haastatellut syyrialaiset nimesivät taloudelliset ongelmat, ja niistä johtuvan kyvyttömyyden huolehtia omista ja perheidensä perustarpeista. Syyrialaisten elinolot ovat Turkissa pääosin huonot. Pakolaisten suuri enemmistö asuu leirien ulkopuolella, ja he ovat valtaosin kaiken avun ulottumattomissa.
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle, ja arviolta vain noin neljännes leirien ulkopuolella asuvista syyrialaislapsista käy koulua. Turkkilaisten suhtautumisen syyrialaispakolaisiin on raportoitu muuttuneen kireämmäksi sitä mukaa, kun turvallisuustilanne on Turkissa järkkynyt. Pakolaisiin suhtautumiseen vaikuttaa myös Turkin hidastunut talouskasvu ja suhteellisen korkea työttömyysaste.
Kirjoittajan artikkelit
Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.